Vierivä teksti ei sammaloidu: Pohdintoja profeettojen ja muiden kirjoitusten synnyn äärellä
Tekstissä on aina jotakin keinotekoista
Tekstissä on aina jotakin keinotekoista
Vuoden aikana on kohistu Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin teoksesta Sensuroitu. Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023).
Vartijan uusi e-kirja on Matti Myllykosken Studies on the Text of Epistula Polycarpi. Polykarpoksen kirje on säilynyt vain osittain kreikaksi. Lukujen 10-13 osalta turvaudutaan edelleen latinankieliseen käännökseen. Mielenkiinto käsikirjoituksia kohtaan hiipui 1800-luvun lopulla, kun alkuteksti totuttiin palauttamaan vain yhteen parhaana pidettyyn käsikirjoitukseen. Käsillä olevan teoksen kolme artikkelia pyrkivät osoittamaan, että alkutekstistä kannattaa edelleen keskustella ja…
Aiemmassa artikkelissani ”Ennen myrskyä: Alfred Loisyn uran alkuvaiheet” kuvasin, miten Loisyn ura aikansa katolisessa kirkossa kehittyi pienten kriisien kautta kohti suurta kriisiä
Toisin kuin saksalainen protestantismi, roomalaiskatolinen kirkko ei kyennyt vuorovaikutukseen valistuksen ja sen vanavedessä monella rintamalla kehittyneiden tieteiden kanssa.
Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen (1548) kieltä ja käännöstekniikkaa on tutkittu paljon ja huolellisesti, vaikka vielä on paljon töitä tekemättä.