Suomi 100 -juhlahumusta on tätä kirjoittaessa ehditty toipua parin viikon verran. Ajallinen matka yhteisten saavutusten merkkivuodesta Suomen historian traagisimpaan ajanjaksoon on lyhyt, mutta sulkee sisäänsä lähes 37 000 kukin oman vapauskäsityksensä puolesta kuollutta soturia ja siviiliä.
Kun kirjan nimi on Idiootit ympärilläni, se ei varsinaisesti houkuttele tarttumaan kirjaan. Kuka fiksu ihminen ainakaan ääneen kutsuisi (työ)kavereitaan tai muita lähellä olevia idiooteiksi?
Kysymyksen esitti minulle vuosia sitten silloin kuusivuotias tyttäreni. En osannut vastata hänen kysymykseensä muuta kuin että en tiedä.
Eero Junkkaala tunnetaan sovittelevana ja sovinnonhaluisena viidennen herätysliikkeen kulmakivenä, joka on jyrkimpien viidesläisten keskuudessa herättänyt suorastaan pahennusta ottamalla heidän mielestään liian liberaaleja kantoja muun muassa evoluutioteoriaan ja Raamatun erehtymättömyteen.
Istun junassa matkalla joulunviettoon ja saan luettua Jaakko Heinimäen ja Kaisa Karirannan kirjoittaman Tapakristityn tyylikirja – Miten elää ja kuolla kristillisesti -teoksen loppuun. Teos on antanut paljon ajattelemisen aihetta.
Pohjois-Irlannin poliittiseen epävakauteen saatiin viimein ratkaisu 2006 Skotlannin St Andrewsissa alkaneissa neuvotteluissa. Silloin neuvottelupöytään asettuivat Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Tony Blair, Irlannin pääministeri Bertie Ahern sekä Pohjois-Irlannin isoimpien puolueiden johtajat.