Pääkirjoitus

Aikakauslehti Vartijan pääkirjoitukset.

Tallinnan tuomiokirkko. Kuva: Kwong Yee Cheng/Flickr
0

Viro – sekulaari vai ei?

Uskonnollisuutta tutkivien piirissä on viime vuosina vallinnut melko yleisesti sellainen käsitys, että Euroopassa on kolme tai neljä maata tai aluetta, jotka ovat selvästi sekulaarimpia kuin muut. Ne ovat Tšekin tasavalta, Saksan itäosa eli entinen DDR ja Viro. Joskus myös Ruotsi lasketaan joukkoon.

Jeesuksen kuva kaiverrettuna kurpitsaan. Kuva: Ross Thompson/Freeimages
4

Koskaan et muuttua saa

Jeesus syntyi konkreettiseen maailmaan, juutalaiseksi juutalaisten joukkoon roomalaisten hallitsemassa Galileassa. Siellä asuville vähäväkisille hän oli profeetta, joka julisti sorron päättymistä ja Jumalan ikuisen valtakunnan tulemista. Jeesus kuoli ja ensimmäisten seuraajiensa mukaan myös nousi kuolleista.

Viikinkimiekka rullalla. Kuva: Astrid Westvang/Flickr.
0

Rauhaa, ei miekkaa

Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo tämän numeron haastattelunsa kokeneensa, että aggressiivinen viestintä on viimeisen vuoden aikana peräti vähentynyt eikä ainakaan lisääntynyt. Se on ilmeisesti kuitenkin melko poikkeava kokemus tai sitten se kertoo siitä, että tilanne on vain suhteellisesti parantunut mutta ei kuitenkaan hyvä.

Maisema Kiovasta, Ukrainan pääkaupungista. Kuva: michaelaw/Freeimages
0

Katse Itä-Eurooppaan

Neuvostoliiton hajottua Itä-Euroopan maat ovat neljännesvuosisadan ajan eläneet muuttuneessa tilanteessa. Monet entiset satelliittivaltiot ovat tehneet rajua pesäeroa kommunismiin, hakeutuneet Euroopan Unionin jäseneksi tai ainakin vahvasti lähentyneet sitä. Sotilaallisesti tukea on haettu ja saatu NATO:sta. Kulttuuriltaan ja arvoiltaan useimmat näistä maista haluavat samastua läntiseen Eurooppaan.

Paavi Franciscus. Kuva: © European Union 2014 - European Parliament/Martin Schulz
0

Puhuminenkin on tekemistä

Paavi Franciscus on monille hämmentävä tapaus. Ensin hän sanoo jotakin, mikä saa edistysmieliset hurraamaan, sitten jo kohta jotakin, mikä saa konservatiivit nyökyttelemään hyväksyvästi. Näinkö pidetään hulluja jännityksessä? Hämmennyksen tilaa tulee maaliskuussa 2015 kestäneeksi kaksi vuotta, mutta tuntuu, että aikaa olisi kulunut tämän paavin seurassa enemmänkin, niin paljon hän on ollut julkisuudessa esillä.

Brysselin asemalla. Kuva: Antonio Ponte/Flickr
0

Belgia, vastakohtien ja ristiriitojen maa

Ennen kuin Belgia itsenäistyi vallankumouksen vuonna 1830, se oli ehtinyt kuulua eri vaiheissaan niin Alankomaille kuin Ranskallekin. Maan halki kulkee itä–länsi-suunnassa jyrkkä kieli- ja kulttuuriraja, jonka eteläpuolella Valloniassa puhutaan ranskaa ja pohjoispuolella Flanderissa flaamia. Jotkut belgialaiset sanovat, että tämä kaikki johtuu pelkästä historiallisesta yhteensattumasta.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.