Katolisella kirkolla oli 1930-luvun wesfalenilaisessa Münsterin kaupungissa vahva asema – liki 80 prosenttia sen väestöstä kuului siihen. Samoin myös katolisen keskustan (Zentrum-puolue) asema sekä itse kaupungin että sitä ympäröivän Münster Landin politiikassa oli vahva – vuoden 1933 maaliskuun 5. päivän valtiopäivävaaleissa se sai nimittäin 36, 6 % annetuista äänistä, kun taas Saksan kansallissosialistisen työväen puoleen…
Luis Buñuel (1900–1983) oli 1900-luvun merkittävimpiä eurooppalaisia elokuvaohjaajia, jonka tuotanto vaikutti ja vaikuttaa edelleen elokuvataiteeseen ja sen kehittymiseen.
Vartijan kaksi taannoista artikkelia USA:n monenvärisestä uskonnollisuudesta (Jarmo Tarkki, Olli Saukko) ovat tärkeätä ajankuvaa vaalivuoden draamaa porisevasta maasta.
Puolaa on totuttu näihin aikoihin asti ajattelemaan katolisen kirkon vakaana linnakkeena, maana jossa kansa käy ahkerasti kirkossa ja joka vielä tuottaa pappeja muutakin maailmaa varten.
”Uskontoon tulisi suhtautua luonnollisena osana maailmanpolitiikkaa” toteaa Sini Paukkunen Uskonto ja maailmanpolitiikka -kirjan loppupuolella. En usko olevani ainoa, jolle tuollainen toteamus särähtää korvaan. Eikö uskonto olekaan siirtynyt vallan käytäviltä ihmisten yksityisasiaksi?
Uusimmassa teologian opiskelijoiden Kyyhkynen-lehdessä sen päätoimittaja Viljami Haavisto, joka on katolilainen, kirjoittaa saamastaan tylystä palautteesta, joka liittyy nimenomaan hänen katolisuuteensa.