Matti Heiliö on filosofian tohtori ja dosentti Lahdesta.
Matti Repo pohti äskettäisessä Radio Dein piispan kyselytunnin haastattelussa (29.5.2019) kansankirkon tilaa ja näkymiä laskevien tilastojen valossa. Hän pohdiskeli jäsenten ”sisäistä suhdetta kirkon asiaan” ja Jumalauskoa ”elämän perustana ja mielekkyystekijänä”.
Vartijan artikkelisarja on tasokas ja syvällinen. Kiitän Björn Vikströmiä ja useita aikaisempia kirjoittajia. Tuon keskusteluun hieman poikittaisen näkökulman, joka voisi silloittaa kuilua eri laitojen välillä.
Rationalismin ja valistuksen vuosisadat sekä tieteellisen tietämyksen menestysmarssi ovat nostaneet esiin veikkauksia uskontojen kuolemasta. Schopenhauerin ja Nietzchen parahdukset 1800 luvulla ovat kuitenkin osoittautuneet kehnoiksi ennustuksiksi. Uusateismin aalto on kuohunut bestseller-hyllyjen vaiheilla pari vuosikymmentä mutta on vaimenemassa ilmeisen tylsähtäneenä. Syvät filosofiset kysymykset pitävät pintansa. Uskonto on edelleen mitä tärkein elementti maailmassa ollen kulttuurin, talouden ja politiikan…
Merkkivuosi meni mutta toivon, että teema ei heti unohdu. Muistutan jatkuvan uudistumisen, myös terveellisen kriittisyyden tärkeydestä. Vuoden ”Reformaatio 500+1” teemaksi sopisi yleisempi uskontokeskustelu ja kristinuskon kolmas vuosituhat. Paavalin puheista luemme ”…koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on” (1. Tess. 5:21). Saamme myös kehotuksen harjoittaa ymmärrystä ja harkintaa, että ”osaisitte erottaa mikä on tärkeää” (Fil. 1:10)….
Kristinuskon maailmanlaajuinen yhteisö on jakautunut satoihin kirkkokuntiin, suuntauksiin, lahkoihin ja ryhmittymiin. Koot vaihtelevat pienehköistä soluista miljoonien jäsenten näennäisesti yhtenäisiin kirkkokuntiin. Tunnustukselliset kirkkokunnat yleensä jakautuvat edelleen erinäköisiin porukoihin. Jaon alkupisteenä on usein ihanteellinen julistus-, herätys-, tuomio-, revival-kampanja ja intomielinen julistaja. Usein myös muutaman toisiaan fanittavan saman mielisen partio. Joskus aloituksena on kepeän oloinen puoliviihteellinen ihmisten yhteyden…
Kirjoitukseni läpivalaisee evoluutio-opin ja sen vastustajien viistoon puhumista. Pohdin, millaista dialogia voisi syntyä Intelligent Design teorian, evoluution ja Artificial Intelligence ajatusten välille.