Aikakauslehti Vartijan pääkirjoitukset.
Ihmisten tunne kuulumisesta jonkin uskonnollisen tradition piiriin on usein epäyhtenevä sen kanssa, kuinka moni heistä on valmis maksamaan jäsenmaksun tai verojen muodossa kuulumisestaan. Sosiologi Grace Davien fraasia ”believing without belonging” soveltaen voisi puhua ilmiöstä ”belonging without paying”.
Martti Simojoki tuli Vartijan päätoimittajaksi toisen maailmansodan päätyttyä vuoden 1945 alusta. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan hän pohti sitä, miten Vartijan linja suhteutuisi siihen, miten se oli lehden historian alkuaikoina 1800-luvun lopussa määritelty.
Uskonnollisuutta tutkivien piirissä on viime vuosina vallinnut melko yleisesti sellainen käsitys, että Euroopassa on kolme tai neljä maata tai aluetta, jotka ovat selvästi sekulaarimpia kuin muut. Ne ovat Tšekin tasavalta, Saksan itäosa eli entinen DDR ja Viro. Joskus myös Ruotsi lasketaan joukkoon.
Jeesus syntyi konkreettiseen maailmaan, juutalaiseksi juutalaisten joukkoon roomalaisten hallitsemassa Galileassa. Siellä asuville vähäväkisille hän oli profeetta, joka julisti sorron päättymistä ja Jumalan ikuisen valtakunnan tulemista. Jeesus kuoli ja ensimmäisten seuraajiensa mukaan myös nousi kuolleista.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo tämän numeron haastattelunsa kokeneensa, että aggressiivinen viestintä on viimeisen vuoden aikana peräti vähentynyt eikä ainakaan lisääntynyt. Se on ilmeisesti kuitenkin melko poikkeava kokemus tai sitten se kertoo siitä, että tilanne on vain suhteellisesti parantunut mutta ei kuitenkaan hyvä.
Neuvostoliiton hajottua Itä-Euroopan maat ovat neljännesvuosisadan ajan eläneet muuttuneessa tilanteessa. Monet entiset satelliittivaltiot ovat tehneet rajua pesäeroa kommunismiin, hakeutuneet Euroopan Unionin jäseneksi tai ainakin vahvasti lähentyneet sitä. Sotilaallisesti tukea on haettu ja saatu NATO:sta. Kulttuuriltaan ja arvoiltaan useimmat näistä maista haluavat samastua läntiseen Eurooppaan.