”Armon horisontit – huomisen luterilaisuus” on tämänkertaisten synodaalikokousten synodaalikirja. Kirjaa voi pitää vuoden merkittävimpänä teologisena teoksena Suomessa. Hiippakuntien kapitulit ovat lähettäneet sen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeille. Siten kirja ei vain nauti piispallista arvovaltaa vaan se myös tavoittaa suuren joukon teologeja.
Ensin täytyi jonottaa viisi tuntia kolmessa eri toimistossa bussilipun saamiseksi. Sitten bussi kulki kolme tuntia länteen. ”Maailman alkukantaiselle laidalle”, kuten minua Havannassa varoitettiin.
Näin pääasiäistunnelmissa minun on syytä tunnustaa: mielestäni uskonnon tutkimusta tulisi lisätä. Tähän on monia perusteita. Länsimaissa kristillisten instituutioiden merkitys on vähentynyt huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana, mutta maailman aseellisissa konflikteissa uskonto tuntuu saaneen entistä suuremman painoarvon, kun kansallisvaltioiden väliset suursodat ovat korvautuneet paikallisilla kapinaliikkeillä.
Tarton yliopiston senaatti ja neuvosto ovat päättäneet 30. kesäkuuta toteuttaa yliopiston rakenteellisen uudistuksen, jossa yhdeksän itsenäisen tiedekunnan sijasta jää vuoden 2016 alusta lähtien jäljelle neljä.
Jo joutui armas aika ja nyt mennään jo juhannuksessa. Näin keskikesän juhlan aikana monelta kokonpolttajalta ja mökkeilijältä voi kenties unohtua, että juhannus on myös kristillinen juhlapyhä – toki vähättelemättä sen kansanperinteellistä roolia yöttömän yön juhlana.
Seurakuntalainen-verkkolehden mukaan STI pyrkii tulevaisuudessa luomaan oman alemman korkeakoulututkinnon – käytännössä siis teologian kandidaatin tutkinnon. Minusta uutinen ei ollut yllättävä.