Plutarkhos puhuu itsensä pussiin
Äskettäin ilmestyi Otavalta Plutarkhoksen (n. 45-125) neljän lyhyen tekstin suomennoskokoelma Mielen tyyneydestä Juhana Torkin käännöksenä.
Olen kontiolahtelainen kirjailija ja julkaissut esseekokoelmat Kirjoituksia stoalaisuudesta (Kirjokansi, 2015), Brutuksesta - stoalaisesseitä (Kirjokansi, 2016), uudistettu painos esikoisesta (Basam Books, 2021), Stoalaisia kummitusjuttuja & Tuberon saviastioista (Atrain & Nord, 2022) ja Contra Augustinum pro Hippocrate (Atrain & Nord, 2024). Esseet ovat filosofian harrastajan populaarifilosofisia pähkäilyjä.
Äskettäin ilmestyi Otavalta Plutarkhoksen (n. 45-125) neljän lyhyen tekstin suomennoskokoelma Mielen tyyneydestä Juhana Torkin käännöksenä.
Plinius nuoremman (n. 61–113 jaa.) kirjeissä (Epistulae) pistää silmään hänen sydäntäsärkevä kaipauksensa maaseudun rauhaan.
Cicero (106 – 43 eaa.) kuvaa Ystävyydestä –teoksessaan (De amicitia) seikkaperäisesti ystävyyden olemusta, sen ilmenemismuotoja ja edellytyksiä. Hän tekee selväksi, että ystävyyteen kuuluu myös koko joukko erilaisia velvollisuuksia. Eräs näistä on ystävän nuhtelu.
Matkustamisen jälkeisessä karanteenissa on tullut seurattua televisiosta lähes päivittäin lähetettyjä hallituksen tiedonantoja ja erikoislähetyksiä koronaviruksesta.
Kun renesanssirunoilija Francesco Petrarca (1304 –1374) löysi Ciceron (106 – 43 eaa.) Atticus-kirjeet, hän pettyi ihailemansa puhujamestarin siviiliminään ja kirjoitti tälle tulikivenkatkuisen kirjeen ’sinne jonnekin’ kesäkuun 16. 1345.
Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa oli 2018 Veritas forumin keskustelutilaisuus, jonka otsikkona oli Usko ja tiede – kaksi kieltä, yksi todellisuus? Tilaisuudessa keskustelivat avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen.