Kolminaisuuden ykseydestä Athenogoras Ateenalaisella
Ykseys on siitä erikoinen määritelmä, että se edellyttää ja pitää sisällään moneuden.
Olen kontiolahtelainen kirjailija ja julkaissut esseekokoelmat Kirjoituksia stoalaisuudesta (Kirjokansi, 2015), Brutuksesta - stoalaisesseitä (Kirjokansi, 2016), uudistettu painos esikoisesta (Basam Books, 2021) ja Stoalaisia kummitusjuttuja & Tuberon saviastioista (Atrain & Nord, 2022). Esseet ovat filosofian harrastajan populaarifilosofisia pähkäilyjä.
Ykseys on siitä erikoinen määritelmä, että se edellyttää ja pitää sisällään moneuden.
Nyt kun Vitruviuksen (1. vuosisata eaa.) Arkkitehtuurista-teos on suomennettu, minua houkutti tarttua vielä kerran Plinius nuoremman (n. 61–113 jaa.) kertomaan kummitustarinaan
Tunnetuin maininta sirkoista lienee Vanhasta testamentista: ”Herra sanoi Moosekselle: »Ojenna kätesi Egyptin maan ylle ja kutsu heinäsirkat, niin ne saapuvat Egyptiin ja syövät kaiken maassa kasvavan, kaiken, mitä rakeilta jäi jäljelle»” (2. Moos. 10:12).
Stoalaisen Khrysippoksen ( n. 280–205 eaa.) kerrotaan erään tarinan mukaan kuolleen nauruun nähtyään humaltuneen aasin. Kuinka todenperäinen tarina sitten lieneekään, hänen suorasukaiset ja ”usein sanoinkuvaamattoman hävyttömät” kirjoituksensa, joissa letkautellaan eläimistä yhtä ja toista hupaisaa, osoittaisivat kuitenkin omalla tavallaan kuolintavan `loogisuuden´. Khrysippoksen huomiot – joita tuskin lienee esitetty aivan vakavissaan – eläimistä tarjosivat oivallisen sytykkeen myöhemmille…
Palaan edellisen esseeni sisältämään Ciceron (106–43 eaa.) lohdutuskirjeeseen (Ad Brut. 1,9) Brutukselle (85–42 eaa.).
Marcus Iunius Brutuksen kuolinpäiväksi merkitään 23. lokakuuta 42 eaa.