Kirkon piirissä on viime viikkoina taitettu peistä yhdestä jos toisesta isosta teologisesta kysymyksestä. Oulun seurakuntien tiedottaja Rebekka Naatus ärsytti epäilyillään perinteisen lähetystyön mielekkyydestä niin, että hän on nyt erään lääninrovastin mukaan ”seurannassa”.
Herätysliikkeiden asemasta kirkossa keskustellaan jatkuvasti. Viime vuosina puhetta ovat synnyttäneet lasten hyväksikäytöt, lähetysmäärärahat, naispappeus, herätysliikkeiden järjestämät rippikoulut ja ties mikä.
Syksyllä 1982 saavuin Suomeen ensimmäisen kerran vaihto-oppilaaksi. Vietin viikon muiden maahan tulleiden vaihto-oppilaiden kanssa orientaatioleirillä. Leirillä kuuntelimme ulkoministeriön viranomaisen esitelmän Suomen ulkopolitiikasta.
Olipa kerran mies, jonka nimi oli Jeppe. Jeppe oli saanut alkunsa viime sotien alla venäläisnuorukaisen raiskattua suomalaistytön, Marian, jolla juuri oli ollut ensimmäiset kuukautiset.
”Jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” Tämä raamatunlause tuli mieleen, kun kuulin Jouni Tillin yhteiskuntatieteellisestä väitöskirjasta.
Tässä Vartijan numerossa arvioidaan suomalaisen eksegetiikan merkittävimmän vaikuttajan Heikki Räisäsen pääteoksen suomenkielinen versio ja tutustutaan Juhani Rekolaan, joka osasi ja uskalsi vastata kirkon ja kristillisyyden uusiin haasteisiin sukupolvi sitten.