Vuoden viimeisen Vartijan teemoina ovat Raamatun arvovallan, uskon ja reformaation perinnön kysymykset. Kirjoituksissa analysoidaan sola scriptura -ajatuksen merkitystä, pohditaan oman raamattukäsityksen muuttumista, tutustutaan Mikael Agricolan vaiheisiin Suomen reformaattorina, tehdään katsaus Viron kirkon perhelainsäädäntään ja homoseksuaalisuuteen sekä käydään Luther-näyttelyssä. Viihtyisiä hetkiä Vartijan parissa!
Kalle Kniivilä (s. 1965) on Joensuussa syntynyt, mutta vuodesta 1987 Lundissa asunut journalisti, joka oli Neuvostoliiton sortuessa Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtaja ja nykyään Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin Venäjään erikoistunut ulkomaantoimittaja.
Asuuko Suomenlahden eteläpuolella Euroopan vähiten uskonnollinen ja maailman ateistisin kansa? Helsingistä meriteitse Tallinnaan saavuttaessa pistävät Tallinnan siluetissa ensimmäisenä silmään tornit – vanhankaupungin kirkkojen pitkät tornit ja liikekortteleiden modernit tornirakennukset.
Uskonnollisuutta tutkivien piirissä on viime vuosina vallinnut melko yleisesti sellainen käsitys, että Euroopassa on kolme tai neljä maata tai aluetta, jotka ovat selvästi sekulaarimpia kuin muut. Ne ovat Tšekin tasavalta, Saksan itäosa eli entinen DDR ja Viro. Joskus myös Ruotsi lasketaan joukkoon.
Vuoden viimeinen Vartija on omistettu Virolle. Artikkelit syväluotaavat Viron uskonnollista tilannetta. Onko maa todella niin sekulaari kuin väitetään ja millainen on yliopistoteologian tilanne? Entä miltä kirkollinen tilanne näyttää käytännön seurakuntatyön näkökulmasta ja miten ortodoksinen kirkko teki paluun Viroon? Ehkäpä kupillinen glögiä ja pari konvehtia sekä nojatuolimatka Viroon Vartijan seurassa!
Kesä 1944, jolloin niin paljon muuttui Virossa. Sodan aikana oli virolaisia miehiä niin Neuvostoliiton kuin Saksankin joukoissa. Neuvostoliitto oli miehittänyt Viron vuonna 1939 ja vuonna 1918 itsenäistyneestä maasta tuli neuvostotasavalta. Natsi-Saksa miehitti maan 1941.