Viron katsomusidentiteetit 2026
Muistan lukeneeni ensimmäisen kerran teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin valmistautuessani ajatuksen siitä, että Viro on maailman maallistunein yhteiskunta.
Teologian tohtori ja kampuspappi Joensuusta. Erityisinä kiinnostuksen kohteina Viron lähihistoria ja nykyhetki, rakkaimpana sivuraiteena sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden teemat. Parhaita hetkiä näiden risteyskohdat.
Muistan lukeneeni ensimmäisen kerran teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin valmistautuessani ajatuksen siitä, että Viro on maailman maallistunein yhteiskunta.
Teoksessaan Naisen paikka. Suomalaiset Ambomaalla 1870–1900 professori Simo Heininen kertoo yhdestätoista naisesta Suomen Lähetysseuran työssä Ambomaalla, nykyisessä Namibiassa. Teoksen päähenkilöistä kuusi on suomalais- ja viisi afrikkalaistaustaisia, ja heistä jokainen linkittyi tavalla tai toisella Ambomaan työhön jossakin elämänsä vaiheessa. Teoksessaan Heininen pyrkii avaamaan naisten taustoja ja asemia sekä heidän rooliaan niin Afrikassa kuin Suomessakin mutta myös…
Omaelämäkerrassaan Yliopistolla kuin kotonani Raija Sollamo kuvaa paitsi pitkää uraansa Helsingin yliopistossa, myös tietään kohti yliopistoa ja elämää sen ulkopuolella.
Pidin seuraavan luennon eli perinteisen lectio precursorian toukokuun lopussa olleen kirkkohistorian väitöstilaisuuteni alussa.
Virolainen naistenlehti Anne & Stiil valitsi pastori Annika Laatsin vuoden naiseksi perusteinaan pastorin empatia, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja puhetaidot.
Johdanto Viron evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma totesi vuonna 2015 Vartijalle antamassaan haastattelussa naisten papiksi vihkimisen herättäneen keskustelua Virossa jokaisen arkkipiispanvaalin yhteydessä: