Tiedeusko vai tiedeuskonto?
Ruotsalainen uskonnonfilosofi Mikael Stenmark lähestyy kirjassaan tiede–uskonto-keskustelua skientismin eli tiedeuskoa koskevan analyysin valossa. Hän aloittaa kirjansa erottelemalla useita tiedeuskon lajeja.
Kirjoittaja on uskonnonfilosofian dosentti Helsingin yliopistossa.
Ruotsalainen uskonnonfilosofi Mikael Stenmark lähestyy kirjassaan tiede–uskonto-keskustelua skientismin eli tiedeuskoa koskevan analyysin valossa. Hän aloittaa kirjansa erottelemalla useita tiedeuskon lajeja.
Marcus Borg (1942–2015) oli amerikkalainen Uuden testamentin tutkija, joka selvitteli kirjoissaan paitsi raamatuntutkimuksen tuloksia myös tutkimusten seurauksia kristillisen uskon kannalta. Erinomainen esimerkki tästä on hänen teoksensa Kristinuskon sydän, joka ilmestyi englanniksi 2003.
Hans Peter Duerr (s. 1943) on saksalainen antropologi ja kulttuurihistorioitsija, joka on kirjoittanut laajasti ihmisen sivilisaatioprosessin eri puolista – niin uskonnosta kuin seksuaalisuudestakin. Duerr on ollut kiinnostunut myös ihmisen tietoisuuteen liittyvistä ongelmista.
Historian harrastajana minua on pitkään kiehtonut Rooman kaupungin ja sen pohjalle rakentuneen valtakunnan kehitys. Miksi juuri Roomasta, vaatimattomasta kylästä, kehittyi antiikin mahtavin valtio, ”maailmanvaltakunta”?
Menneiden aikojen uskonnollisesta monologista on viime vuosikymmeninä pyritty siirtymään uskontodialogiin. Aidossa, hermeneuttisessa dialogissa kumpikin osapuoli myöntää, että sillä ei ole hallussaan lopullista totuutta; miksi muuten edes ryhtyä dialogiin? Siksi osapuolilla on mahdollisuus myös oppia jotain toiselta.
Ihmisen mieli -kirja perustuu Suomen kulttuurirahaston tukemaan kaksivuotiseen hankkeeseen, Mieli-forumiin, joka kokosi 2007–2008 lukuisia eri alojen tutkijoita työpajoihin pohtimaan ihmismielen saloja. Teoksen yhdeksän kirjoittajaa muodostivat Mieli-forumin johtoryhmän, joka on aidosti poikkitieteellinen.