Elokuva-arvosteluita ajankohtaisista elokuvista, mutta myös vanhemmista klassikoista. Elokuvien tyylilajina useimmiten draama, yhteiskunnalliset aiheet ja historialliset elokuvat. Tutustu ja löydä uusia elokuvaelämyksiä!
Son of Saul on merkillisen vaikuttava elokuva. Kertoessaan Auschwitzin keskitysleirin sonderkommandoista vuonna 1944 se ei käy keskustelua juutalaisten oikeuksista. Hakaristiliput eivät liehu eikä kiihkeitä puheita kuulla eikä näyttäviä marsseja nähdä. Elokuvassa ollaan jo kuin helvetin esikartanoissa, aivan kuoleman ja inhimillisyyden täystuhon reunalla.
Lähteminen uuteen maahan on monien vaikuttavien romaanien ja elokuvien peruskuvastoa. Tuntematonta lähteminen ja kaiken tutun jättäminen ei ole uskonnoillekaan.
Elokuva lasten hyväksikäytöstä ja sen salaamisesta nostaa esiin kaupungin vakiintuneen käytännön. Spotlight on niitä elokuvia, joiden kohdalla toivoisi, ettei tosi elämä olisi antanut niihin mitään aihetta.
Natsirikollinen Adolf Eichmann pakeni toisen maailmansodan jälkeen Argentiinaan ja eli siellä 15 vuotta ennen kuin Israelin turvallisuusjärjestö kidnappasi hänet ja toi oikeuteen Jerusalemiin. Eichmannin oikeudenkäynti aloitettiin huhtikuussa vuonna 1961.
Natalie Portmanin esikoisohjaus ennustaa vähinäänkin kiinnostavaa jatkoa. Tarina rakkaudesta ja pimeydestä on israelilaisen kirjailija Amos Ozin muistelmateos suvustaan ja erityisesti äidistään. Aiheen kipeydestä kertoo aika, joka sen kertomiseen tarvittiin: äiti kuoli lääkkeiden yliannostukseen tammikuussa 1952, kirja ilmestyi vuonna 2002.
Valkokankaalla heitetään katsojalle mielenkiintoinen ja moderni kysymys, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina – hallitsijaksi syntymästään saakka kasvatettu – joutuu syvään koko olemista koskevaan ristiriitaan. Hän muotoilee ongelmansa tähän tapaan: Onko minun unohdettava kaikki se, mitä olen oppinut ja joka teki minusta minut, jotta voisin tulla siksi, mitä haluan olla?