Valkokankaalla heitetään katsojalle mielenkiintoinen ja moderni kysymys, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina – hallitsijaksi syntymästään saakka kasvatettu – joutuu syvään koko olemista koskevaan ristiriitaan. Hän muotoilee ongelmansa tähän tapaan: Onko minun unohdettava kaikki se, mitä olen oppinut ja joka teki minusta minut, jotta voisin tulla siksi, mitä haluan olla?
Mika Kaurismäen elokuva Tyttökuningas on otteeltaan ihastuttavan raikas, kaukana pönöttävästä epookkimaailmasta. Se keskittyy nuoren kuningattaren herääviin tunteisiin, poliittiseen rohkeuteen (kokemattomuuteen?), älylliseen uteliaisuuteen sekä lopulta päätökseen luopua kruunusta.
Toki silmän ilojakin löytyy. Elokuva on kuvattu pääosin talvella 2014 muun muassa Turunlinnassa ja Turun tuomiokirkossa. Kuvauspaikkojen koko tuo elokuvaan intiimiyttä, sillä Turunlinnan salit, käytävät ja pihat eivät ole järin suuria. Tyylikkään yksinkertaisissa kehyksissä ihmisten tunteet nousevat hyvin esiin.
Myös puvustukseen on kiinnitetty paljon huomiota. Kun ei voitu vuokrata vanhaa, tehtiin uusia. Ja tulos on hyvin kaunis ja elegantti.
Ongelmiakin riitti, sillä talvi 2014 oli Turussa vähälumisin 40 vuoteen, mutta siellä Kristiina vain ratsastaa elokuvan hangilla. Apua saatiin jäähallilta ja pujottelumäistä. Joskus levitettiin valkoisia lakanoita maahan ja lisättiin lunta tietokoneella jälkityövaiheessa, kertoo ohjaaja.
Nuorta kuningatarta näyttelee Malin Buska. Hänen Kristiinansa on kiehtova hahmo: tunteissaan toisaalta avoin, toisaalta äkkipikainen ja omasta arvostaan ärhäkästi kiinni pitävä, yksinäistä tietä kulkeva nainen. Hänen utelias mielensä kurottaa avaruuden ja todellisuuden ihmeisiin samaan aikaan, kun vallan jatkuvuudesta huolestunut hovi toivoo hänen lähinnä avioituvan ja saavan vallanperijän.
Kristiinaa kiinnostaa enemmän sivistys ja kansan koulutus. Omista tietämisen ja uskaltamisen mahdollisuuksistaan hän pitää tarkaa huolta eikä siedä rajoituksia ei kansleriltaan, ei piispalta eikä äidiltään. Isänsä tytär.
Kristiinaa kasvatettiin kuin poikaa. Hän käytti housuja, ratsasti miesten satulassa ja miekkaili metsästämisestä puhumattakaan.
Elokuvassa hän rakastaa vahvasti ja vaistonvaraisesti kreivitär Ebba Sparrea (Sarah Gadon). Malin Buska osaa tehdä Kristiinansa tunteista eläviä ja uskottavia eikä tämä niitä elokuvassa pahemmin salailekaan. Pian veisataan jo pilkkalauluja Tukholman kapakoissa.
Ebba Sparre (Sarah Gadon, vas.) sai kuningatar Kristiinan (Malin Buska) tunteet roihuun. Kuva: Finnkino.
Kaurismäki keskittyy elokuvassaan enemmän rakkauteen ja kaipaukseen kuin hallitsijan poliittisiin päätöksiin reilun kymmenen hallitusvuoden (1632–1654) aikana.
Kristiinaa kiehtoi tieto, niinpä hän käy kirjeenvaihtoa muun muassa ranskalaisen filosofi René Descartesin kanssa. Melkein hellyttävästi vanha mies opastaa kirjeissään tunteistaan hämmentynyttä kuningatarta. Kristiina kutsui miehen opettajakseen Ruotsiin, jossa tämä kuitenkin menehtyi helmikuussa 1650.
Tyttökuningas ei onneksi tarjoile tarkkaa tulkintaa sille, miksi puhdasoppisen luterilaisen maan kuningatar alkaa tuntea viehtymystä katolista kirkkoa kohtaan. Kun tällaisen päätöksen tekee luterilaisuutta sotakentillä puolustaneen sankarikuninkaan tytär, se oli omana aikanaan ennen näkemätön skandaali.
Jotain katsoja voi kuitenkin mielessään arvailla. Tyttökuninkaassa Kristiinaa ahdistavat lähipiirin avioliitto-odotukset eikä hän halua naimisiin. Ebba Sparre viedään häneltä ja tämä avioituu, saa lapsenkin.
Tuntuiko katolinen maailma silloin tarjoavan naimattomalle neitsytkuningattarelle suuremman henkisen vapauden tai vähintäänkin muutoksen mahdollisuuden? Osasiko Kristiina lainkaan arvata, mikä asema häntä odotti vallasta luopuneena entisenä kuningattarena, kun hän elokuvan lopussa ratsastaa vapauteen?
Kristiina on joka tapauksessa yhä tavattoman kiinnostava hahmo, monitulkintainen ja tulkinnoilta kätkeytyvä, vahva ja vahvoissa tunteissaan samalla riipaisevan heikko.
Tyttökuninkaassa Mika Kaurismäki saa tämän kaiken eloon Malin Buskan hahmossa. Ei ihme, että Montrealin elokuvafestivaaleilla ensi-iltansa 4. 9. 2015 saanut elokuva kohosi festivaalin ohjelmistosta yleisön suosikiksi ja Buska voitti roolistaan parhaan naispääosan palkinnon.
Arvioitu elokuva:
Tyttökuningas. Ohjaus: Mika Kaurismäki. Elokuvateattereissa 11.12.
Artikkelikuvassa Tyttökuningas-elokuvan René Descartes (Patrick Bauchau) opastaa nuorta kuningatar Kristiinaa (Malin Buska) tunnistamaan, mikä hänelle on oikein, mikä väärin.
