Stimulus on jo jonkin aikaa itsekseen ihmetellyt sitä, että rapakon takana on enemmän kuin leegio erilaisten kristillisten kirkkojen ja tunnustuskuntien perustamia teologisia opinahjoja, jotka vaativat opettajiaan ennen virkaan astumistaan allekirjoittamaan valmiiksi laaditun ja usein seikkaperäisen todistuksen kristillisen uskonsa sisällöistä.
Uskonnollisuutta tutkivien piirissä on viime vuosina vallinnut melko yleisesti sellainen käsitys, että Euroopassa on kolme tai neljä maata tai aluetta, jotka ovat selvästi sekulaarimpia kuin muut. Ne ovat Tšekin tasavalta, Saksan itäosa eli entinen DDR ja Viro. Joskus myös Ruotsi lasketaan joukkoon.
Vuoden viimeinen Vartija on omistettu Virolle. Artikkelit syväluotaavat Viron uskonnollista tilannetta. Onko maa todella niin sekulaari kuin väitetään ja millainen on yliopistoteologian tilanne? Entä miltä kirkollinen tilanne näyttää käytännön seurakuntatyön näkökulmasta ja miten ortodoksinen kirkko teki paluun Viroon? Ehkäpä kupillinen glögiä ja pari konvehtia sekä nojatuolimatka Viroon Vartijan seurassa!
Valkokankaalla heitetään katsojalle mielenkiintoinen ja moderni kysymys, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin tytär Kristiina – hallitsijaksi syntymästään saakka kasvatettu – joutuu syvään koko olemista koskevaan ristiriitaan. Hän muotoilee ongelmansa tähän tapaan: Onko minun unohdettava kaikki se, mitä olen oppinut ja joka teki minusta minut, jotta voisin tulla siksi, mitä haluan olla?
Vastikään angiinan kourissa kuumeillessani näin monena perättäisenä yönä samanlaista unta. Siinä oli aina joku ihminen sanomalehdestä revittyjen pienten palasten kanssa täyttämässä pientä lattialla olevaa aluetta yhtenäiseksi alaksi. Kun kuvio oli lähes valmis, kohta tuli aina joku joka lennätti palaset huiskin haiskin ihan sekaisin. Katselin hommaa vierestä tuskaisen ahdistuneena.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän minua kiinnostavat asiat, jotka eivät ole yleisesti ottaen tai juuri kenenkään mielestä tärkeitä. Olennaista on, että ne asiat sattuvat kiinnostamaan itseäni, enkä osaa aina edes sanoa, miksi ne minua kiinnostavat.