Näkemys-palstalla Vartijan valitsemat blogikirjoittajat herättävät keskustelua ja mielipiteitä. Tutustu ja osallistu keskusteluun!
”Sitten Mooses kohotti kätensä merta kohti ja Herra pani meren väistymään syrjään nostamalla ankaran itätuulen, joka puhalsi koko yön. Näin hän muutti meren kuivaksi maaksi. Vedet jakautuivat kahtia, ja kun israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, vedet olivat muurina kummallakin puolen.” (Moos. 2.14.)
Tunnustuksellisen tiedekäsityksen ja fundamentalistisen raamattu-uskon välisen köydenvedon eräs muoto on kiista älykkään suunnittelun teorian ympärillä.
Kävimme Lourdesissa, Ranskassa.
Tieteenfilosofiset ja yhteiskunnalliset keskustelut tieteen arvovapaudesta ja arvosidonnaisuudesta ovat rönsyilleet moniin suuntiin sen jälkeen, kun Max Weber runsas vuosisata sitten kirjoitti aiheesta tiedettä ”ammattina” ja ”kutsumuksena” pohtivissa kuuluisissa teksteissään (ks. Weber 2009).
Havahduttava kirjoitus Saksan kirkkojen tilanteesta on samalla ilmeinen kuvaus läntisen maailman kristinuskon happikadosta.
Ranskalaisen matemaatikon, fyysikon ja uskonnollisen filosofin Blaise Pascalin (1623–1662) teosten corpukseen on liitetty epäperäinen Nicolas Fontainen (1625–1709) kirjoittama ”Pascalin ja Sacin keskustelu Epiktetoksesta ja Montaignesta”. Sekä Fontaine että de Saci (1613–1684) olivat jansenistisen Port-Royalin erakkoluostarin hengellisiä johtajia ja Pascal vieraili siellä vuonna 1655. Kuvitteellinen keskustelu sisältyy Fontainen kirjoittamaan erokkoveljestön historiaan, joka ilmestyi vuonna 1736. Pascal…