Miten tulevasta voi puhua?

Rutto teki ihmisistä entistä väärämielisempiä. Näin totesi Nobel kirjailija Albert Camus. Miten synkät uutiset ja jopa lopullisen tuhon ennusteet vaikuttavat nyt meihin? Ponnistelemmeko tuhon enteiden kumoamiseksi, vai muutummeko vain entistä itsekkäämmiksi ja omahyväisemmiksi?

Monet tuntuvat pyrkivän ohittamaan huolestuttavat uutiset. Toiset etsivät ratkaisuja. Yleisesti voi puhua uskon- ja elämänkatsomusten kriisistä, vähintäänkin epätietoisesta hämmentyneisyydestä.

Assyrialainen maailmanloppu

”Meidän maamme rappeutuu näinä viimeisinä päivinä. On olemassa merkkejä, joiden mukaan maailma on nopeasti lähenemässä loppuaan. Lahjonta ja korruptio ovat yleisiä.” Assyrialainen ennuste kirjoitettiin muistiin noin 4800 vuotta sitten. Wikipedian luettelossa on assyrialaisia koskevan merkinnän jälkeen 140 jo ohitettua maailmanlopun ennustettua ajankohtaa. Loppu on ollut aina ihmiskunnan silmien edessä.

Chicagon yliopistossa sijaitseva atomitutkijoiden tuomiopäivän kello osoittaa sekunteja, jotka maailmalla enää on jäljellä. Kello on symbolinen. Toisaalta taustana ovat tieteelliset arviot, ja toisaalta kyse tietenkin on kuvitelluista sekunneista. Perimältään puhutaan asiasta, jota kukaan ei ole enää näkemässä tai ainakaan raportoimassa. Maailman tilannetta tarkastellessa on helppo havaita, ettei maailmaa hallitse vain objektiivinen tieto vaan uskomukset, oletukset ja historian taju ja varsinkin sen puute.

Tieteen tuloksia ja hämäriä runoelmia

Tulevaisuuden visiot ovat yritysten ja yhteisöjen arkipäivää. Lopun aikojen arvioiminen on toisenlaista. Maapallon elinkelpoisuutta murentava ilmastokriisi on tullut tietoisuuteen tutkijoiden työn tuloksena. Siihenkin toki jotkut suhtautuvat kuin mielipiteisiin tulevaisuudesta.

Kuvitelmiakin on riittänyt läpi historian. Kun Nostradamus esitti näkemyksensä 1500-luvun puolivälissä, hän puki ne moniselitteisten runojen muotoon. Kunakin aikakautena niistä on luettu juuri sitä, mikä on tuntunut menevän syvimmälle pelkoihin ja toiveisiin.

Elämme uhkakuvien ja valeuutisten, tietojen ja uskomusten maailmassa. Meitä vastapäätä ovat niin tieteentekijöiden raportit kuin aivan toisenlaisetkin ennusteet. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole yhtä kuin tiede tai yhtä kuin usko tai ei-usko.

Katsomuksellisten työkalujen puute

Katsomuksiamme voidaan tutkia tieteellisesti, mutta kenenkään ihmisen katsomus ei ole yhtä kuin tutkimus ja tiede. Voimme tietenkin nojata katsomuksemme teoreettisessa perustassa tieteisiin ja perustella omaa katsomuksellista kivijalkaamme eri tieteenalojen tuloksilla. Katsomuksiimme kuuluvat lisäksi ainakin näkemykset arvoista ja normeista ja ehkä tärkeimpänä perusasennoituminen elämään – samaan tapaan kuin Camus’n romaanin ihmisillä ruton koettelemuksissa.

Olen erityisen huolissani siitä, ettei Suomessa ole voitu päästä kunnolliseen keskusteluun katsomuksista. Kahtiajako uskonnolliseen ja ei-uskonnolliseen elämänkatsomusten opetukseen on perinteisesti ollut jyrkkä, muttei vastaa enää nykypäivän tarpeita.

Uskon- ja elämänkatsomusten tieteellinen tutkimus on eri asia kuin koulujen oppiaine elämänkatsomustieto. Oppiaine perustettiin 1980-luvun puolivälissä vaihtoehdoiksi uskonnonopetukselle. Tämä asemointi on aikansa elänyt. Tarvitaan katsomuksellista yleissivistystä, joka jo toki on nykyisin myös uskonnonopetuksen tavoite.

Yhteinen katsomusopetus on välttämättömyys

Ajan henki tuntuu tuovan esiin polarisaatiota ja rintamia, yleistyksiä ja perusteettomia väittämiä. Olisi kuitenkin hyvä elää mieluimmin rinnakkain kuin vastakkain.

Voisimmeko oppia perustelemaan näkemyksiämme ja sietämään keskustelua toisella tavalla ajattelevien tai toisinuskovien kanssa? Siihen tarvittaisiin katsomusten työkaluja.  Sekä uskonnolliset että ei-uskonnolliset ryhmittymät säilyttänevät kärjekkäät tapansa ja ryhmänsä ja tiivistävät rivejään. Nyt olisi kuitenkin aika ottaa huomioon myös enemmistön ja tulevien sukupolvien katsomuksellisten valmiuksien parantaminen.

Olemme uskovia ja ei uskovia. Ennen muuta olemme kuitenkin ihmisiä, joiden ajatuksissa ja sydämessä risteilevät monenlaiset perustelut, arvot ja asenteet. Niiden asiallisen käsittelyn aika on nyt.

Artikkelikuvassa Nostradamus. Kuva: Wikipedia.