Kysymys henkilöseurakunnista on noussut muun muassa kirkolliskokouksen käsittelyyn muutamia kertoja viimeisen 20 vuoden aikana. Ydinhaaste on se, tuleeko kirkon jäsenellä olla oikeus valita seurakuntansa, vai tuleeko seurakunnan määräytyä iänkaikkisten periaatteiden mukaisesti postinumeron perusteella.
Kirkolle ovat hyvin tyypillisiä hallinnolliset isien perinnäissäännöt. Nämä ovat asioita, joita noudatetaan siitä syystä, että asiasta on jossain päätetty jollakin perusteella. Monesti itse päätöspaikan selvittäminen sekä alkuperäinen perustelu on todella hankala selvittää.
Luterilaisen kirkon suhde diakonianvirkaan on yksi monin tavoin eniten kirkon hallintokoneistoa työllistäneistä asioista viime vuosikymmeninä. Asiaan on koitettu saada ratkaisua useilla eri esityksillä lukuisissa eri kirkolliskokouksissa.
Luin Helsingin Sanomista jutun uusperheiden avioitumisinnon lisääntymisestä. Juttu lämmitti mieltäni, sillä ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Jutussa oli yksi hauska detalji, joka osoittaa, kuinka vaikeaa ulkopuolelta on ymmärtää kirkolliskokouksen käsittelyjä.