– Soinilla.
– Onkos Timo ollut kunnon katolilainen viime aikoina?
– Kuka kysyy?
– Täällä on yksi peruspomo Vatikaanista.
– Sus siunakkoon!
– Kiitos samoin! Ei kai tullut liian iso jytky?
– Kuuluiko se sinne asti? Anteeksi nyt vain.
– Ajattelin soittaa, kun katsoin Suomen televisiota yksi ilta.
– Voin kyllä selittää.
– Et siis aio ottaa hatkoja?
– Kaikki alkoi siitä, kun piti puhua ruotsia, pakolla. Toiset puhuivat paremmin, se ärsytti.
– Jatka, poikani.
– Sitten silmissä sumeni, hihat paloivat, käämit kärähtivät.
– Haistan melkein rikin katkun luuristakin.
– Miksi lähtevät veneilemään kesken töiden, ottamaan aurinkoa Välimerelle?
– Lampedusa.
– Mitä nyt, pyhä isä?
– Kävin siellä. Kaikki eivät selviä sinne asti, monet hukkuvat matkalla. Surullista.
– Oma vika. Pysyisivät kotona!
– Kuin suomalaiset, niinkö?
– Suomalaiset eivät koskaan ole ottaneet hatkoja vaikeissa oloissa!
– Amerikansuomalaiset, ruotsinsuomalaiset…
– Maanpettureita, ei kunnon perussuomalaisia!
– Voi Timo-parka, kyllä sinäkin vielä opit. Armoa ja rauhaa!
* * *
– SRK:lla.
– Paavi täällä, Jumalan terve!
– Antikristus!
– Mielenkiintoinen nimi teillä.
– Ilmestyskirjan peto!
– Teitäkö on kaksi siellä, päivää kummallekin! Kuulkaas, minulla olisi hyväksikäyttöasiaa.
– Miten voimme auttaa?
– Ei, vaan minä voin auttaa teitä.
– Ei tarvitse auttaa!
– Olen huomannut, että te olette tehneet samat virheet kuin mekin, jälkijunassa vain.
– Me emme tee virheitä!
– Mekin yritimme ensin syyttää mediaa, mutta se ei ollut oikein uskottavaa.
– Kaleva on Saatanan kätyri!
– Sitten kokeilimme suhteellistamista. Sitähän tapahtuu muuallakin yhteiskunnassa, niin miksei sitten meillä. Mutta jotenkin se tuntui ihmisistä aika vastenmieliseltä puolustukselta.
– Miksi ottaa meidät silmätikuksi, kun olemme vain osa ongelmaa?
– Lasten syyllistäminen hyväksikäytöstä ei myöskään ollut hyvä idea. Kuten jotkut kiinnijääneet saivat huomata.
– Ei kaikkien maijameikäläisten kertomuksiin voi aina uskoa!
– Annan nyt hyvän neuvon, kaikessa ekumeenisessa ystävyydessä: syylliset poliisin tietoon ja tekojen peittelijät myös vastuuseen. Silloin alkaa Jumalan valtakunta häämöttää.
– Mutta mehän olemme Jumalan valtakunta!
– Just joo.
* * *
– Sami puhelimessa.
– Onko Maarit kotona? Täällä puhuu isä Bergoglio.
– Il mio Papa, Maarit tässä.
– Tyttäreni, mikä on onnellisen parisuhteen salaisuus?
– En vaadi paljon, vain kaiken.
– Mitä sanoisit, jos sallisin pappien avioitua?
– Saisit hymypoika-patsaan.
– Kritiikkiä siitä varmaan tulisi.
– Sehän on vain elämää!
Stimulus