Suezin sulttaani.

Mooseksen tunneli 

 ”Sitten Mooses kohotti kätensä merta kohti ja Herra pani meren väistymään syrjään nostamalla ankaran itätuulen, joka puhalsi koko yön. Näin hän muutti meren kuivaksi maaksi. Vedet jakautuivat kahtia, ja kun israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, vedet olivat muurina kummallakin puolen.” (Moos. 2.14.)

Kun Paavo Huotarin ja Ville Mäkipellon Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia -teos sai aikaan paljon parran pärinää puolesta ja vastaan, esittelen nyt erään mielikuvituksellisen version Israelin kansan Punaisen meren ylityksestä. Luonnontieteilijät  selittävät tuota vesien jakautumista  luonnonilmiöllä, jossa pitkään kestänyt voimakas tuuli siirtää vesimassoja ja paljastaa kaistaleen meren pohjaa. Aapeli Ketun, kissamuumioiden vartijan, mukaan, kysymyksessä ei ollut kuitenkaan ylitys vaan alitus.

1. Suezin sulttaani

 Outsiderin, eli Aarne Haapakosken (1904–61) koominen seikkailusankari Pekka Lipponen tuli alkujaan tutuksi radiokuunnelmista, mutta vuonna 1956 alkoi ilmestyä myös kioskilukemistona Pekka Lipposen seikkailuja. Ensimmäinen seikkailu oli nimeltään ”Suezin sulttaani”. Tapahtumat käynnistyvät Egyptissä, kun Kalle-Kustaa Korkki on Pekan kanssa tullut hieromaan kauppoja, jossa öljy-yhtiöt yhdessä ostaisivat – ei enempää eikä vähempää kuin Suezin kanavan. Kärpäsen huitaisu nenältä johtaa kuitenkin väärinkäsityksiin ja äkkiä Pekka onkin sekaantunut valkoisen orjakaupan harjoittajiin. Monien vaiheiden jälkeen hän pääsee pakenemaan näiltä muumioarkussa ja päätyy lopulta katakombiin, joka on täynnä kissamuumioita ja jota kutsutaan Mooseksen tunneliksi. Siellä hän tapaa Aapeli Ketun.

Eräs toistuva piirre Outsiderin Pekka Lipposen seikkailuissa on, että hän laittaa Pekan törmäämään maanmiehiinsä mitä kummallisimmissa paikoissa ja maankolkissa. Näin tapahtuu jo ensimmäisessä seikkailussa. Aapeli Kettu on Lunkka-Villen poika Kangasniemeltä, läheltä Rantasalmea. Aapelin vaiherikas tarina milloin vankeudessa milloin orjuudessa saa lopulta miltei onnellisen päätöksensä:

”Niin jouduin Abu el Macobin palvelukseen – miehen, joka on erään suuren muinais-uskonnollisen lahkon johtaja, lahkon, jonka jäsenet palvovat pyhiä kissoja. Minut tuotiin tänne Mooseksen tunneliin, jonne kaikki Bubastin hautalöydöistä esiinkaivetut kissamuumiot on kerätty. Minusta tehtiin kissakatakombien vartija. (—) Olen Bubastin pyhien kissojen ylivartija – melkein kuin temppelipappi…”

 Aapeli myös valistaa Pekalle, että Egyptissä palvottiin entisinä aikoina kissoja, ja kuoltuaan eläimet muumioitiin ja ne ovat kolmisen tuhatta vuotta vanhoja. Kun Pekka kysyy, mikä tämä Mooseksen tunneli oikein on, Aapeli selostaa:

”Tarina kertoo, että tämä tunneli oli olemassa muinaisen Punaisen meren alitse jo silloin, kun Mooses johdatti israelilaiset Egyptistä. Mooses, tuo suuri poppamies, tiesi tunnelin olemassaolosta ja tämän kautta pako Egyptistä sitten tapahtui. Näin on Abu el Macobi kertonut ja hän tietää paljon asioita. Tunneli päättyy Siinain puolella ja kulkee nykyisen kanavan alitse.”

 Vaikka ”Suezin Sulttaanin” juonenkäänteissä on mitä uskomattomimpia tapahtumia ja tarinoita, on niissä kuitenkin myös jokunen totuuden siemen. Kissamuumiot eivät ole mielikuvituksen tuotetta. Viimeaikaisia kissamuumioiden löytöjä ei kuitenkaan ole tehty Bubastista vaan Sakkarasta. 

2. Bubastis Raamatussa

Bubastis oli muinainen kaupunki Egyptissä Niilin suistossa. Nimi tulee Bastet-jumalattaresta, jolle kaupunki oli pyhitetty, jumalattarelle pyhitetty eläin puolestaan oli kissa. Bastet-jumalatarta esittävillä patsailla onkin yleensä kissan pää.  Vanhassa testamentissa Bubastis mainitaan nimellä Pi-Beset profeetta Hesekielin ennustaessa Egyptin tuhoa: ”Onin ja Pi-Besetin nuoret miehet kaatuvat taistelussa ja nuoret naiset viedään vankeuteen.” (Hes. 30:17) Seikkailunsa myöhemmissä vaiheissa Aapeli mainitsee myös Goosenin maakunnan, johon hän liittää Bubastin: ”Nykyinen kaupunkihan on rakennettu osittain muinaisen Bubastin raunioille… Täällä olivat ne muinaiset Goosenin vilja-aitat joista vanhassa testamentissa puhutaan…” Kolmas viittaus Raamattuun koskee Potifaria, Aapeli tuumailee: ”Tämä on jonkun rikkaan bubastilaisen kellari. Ties vaikka olisi se Potifarin talo, missä Josef houkuteltiin…”

 Viittauksillaan Raamattuun Outsider näyttää korostavan, että Pekka Lipponen seikkaili pyhän kirjan henkilöiden jalanjäljissä. Epäselvää on, onko viittauksilla vielä jokin muu merkityksensä pojille suunnatussa seikkailulukemistossa. Kun luonnontieteilijät tutkimuksissaan osoittavat, että vesien jakautuminen on luonnonilmiö, he eivät kiistä Raamatun kertomusta, mutta siitä selviää, ettei tapahtuma ole ihme. Aapeli puolestaan kutsuu Moosesta ”suureksi poppamieheksi” ,ja israelilaisten paossa Egyptistä ei niinikään ole mitään ihmeellistä. Vaikka Aapelin tarina on mielikuvituksellinen, se on oikeastaan jopa uskottavampi kuin luonnontieteilijöiden selitys.

Lähteet: 

Outsider: (1956) Pekka Lipposen seikkailija, n:o 1 ”Suezin sulttaani”. Helsinki: Kirja-Mono Oy.

 

 

 

 


Avatar photo

Kirjoittaja

Olen kontiolahtelainen kirjailija ja julkaissut esseekokoelmat Kirjoituksia stoalaisuudesta (Kirjokansi, 2015), Brutuksesta - stoalaisesseitä (Kirjokansi, 2016), uudistettu painos esikoisesta (Basam Books, 2021), Stoalaisia kummitusjuttuja & Tuberon saviastioista (Atrain & Nord, 2022) ja Contra Augustinum pro Hippocrate (Atrain & Nord, 2024). Esseet ovat filosofian harrastajan populaarifilosofisia pähkäilyjä.


'Mooseksen tunneli ' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.