Jo pitkään on oltu huolestuneita julkisen, myös katsomuksellisen, keskustelun kärjistymisestä, joka osaltaan lisää polarisaatiota yhteiskunnassa. Tällainen puhe ryöpsähti silmille somekeskusteluissa, kun korkein oikeus tuomitsi kansanedustaja Päivi Räsäsen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa kuitenkin erilaisten uskonnollisten perinteiden edustajien sekä uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusten avoin ja kunnioittava kohtaaminen ja yhteistoiminta on välttämätöntä.
Maailmanuskonnoissa on eroja, mutta paljon myös yhteistä. Ne ovat rauhan ja oikeudenmukaisuuden asialla. Myös uskonnottomat tavoittelevat hyvää elämää ja maailmanrauhaa. Demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisilla tulisikin olla yhtäläiset mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin ja katsomukselliset oikeutensa toteutetuiksi.
Yleisen historian professori ja filosofi Juha Sihvola (1957–2012) osoittaa kirjoissaan Maailmankansalaisen etiikka (2004) ja Maailmankansalaisen uskonto (2011), joka valittiin ilmestymisvuotensa kristilliseksi kirjaksi, vakuuttavasti, että uskontoperäistä etiikkaa ja humanistista etiikkaa yhdistävät lukuisat tärkeät asiat. Niitä ovat ihmisoikeudet, omanarvontunto, ihmisten välinen ystävyys ja solidaarisuus, lähimmäisistä ja tulevista sukupolvista huolenpito, luonnon ja kulttuuriperinteen kunnioitus. Nämä ovat juuri sellaisia merkittäviä päämääriä, joiden puolesta voimme olla erilaisten katsomuksellisten taustaoletusten perusteella samaa mieltä.
Näin ollen ei pitäisi olla mitään todellisia esteitä hyvään, avoimeen ja toisia kunnioittavaan vuoropuheluun, jos vain siihen on aitoa halua. Akateemisissa keskusteluissa se usein onnistuu, mutta ei niinkään muissa konteksteissa. Tämän takia olisi syytä järjestää nykyistä enemmän ruohonjuuritason keskusteluja ja yhteistyötä eri tavoin ajattelevien katsomuksellisten ryhmien jäsenten kesken. Vasta silloin voisimme puhua Suomesta maana, joka on aidosti katsomuksellisesti dialoginen ja tasa-arvoinen. Sellaisen yhteiskunnan rakentaminen olisi meidän kaikkien etu.
Artikkelikuvassa Juha Sihvolan teos Maailmankansalaisen etiikka.
'Avoin ja kunnioittava vuoropuhelu on mahdollista' have 2 comments
15.4.2026 @ 18.20 Markku Nieminen
Vuoropuhelu on vaikeaa, mutta ei toivotonta.
Yhteiskuntiin jakolinjoja vaikuttava hybridivaikuttaminen tapahtuu tutkimuksen mukaan myös uskontojen kautta tapahtuvana piilovaikuttamisena.
Suomen ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Konstanttinopolin patriarkaatin, on Moskovan patriarkaatin vaikuttamisyritysten kohteena.
Tekstissä mainitun kansanedustajan taitamaton julkisuushakuisuus Yhdysvaltojen ja Unkarin suuntaan on lännestä tulevan uskonnollisen piilovaikuttamisen ilmentymä.
Pyrkimyksenä on jakolinjojen synnyttäminen ja yhteiskuntien yhtenäisyyden heikentäminen.
Uskontojen tiedostamattomaan, ihmisen psyykkiseen varhaiskehitykseen perustuva kaksijakoinen ambivalenssi ilmenee valmiina kasvualustana musta-valkoiselle kokemustilalle.
Taivas-helvetti, Jumala-paholainen, pelastetut-kadotetut on vastaanottavainen taistelukenttä hybridivaikuttamiselle uskonnon kautta. Nykyinen maailmantilanne epärealistisine uskontotaisteluineen on traagista seurattavaa.
15.4.2026 @ 19.32 Jaakko Viitala
Sitra lanseerasi 2017 dialogimallin, jonka myötä suomalaisia on koulutettu dialogin käymiseen. Tärkeintä on hoksaus, miten dialogi eroaa muista keskustelutavoista. Dialogi on tasa-arvoinen eikä tarkoituksena ole voittaa tai taivuttaa ketään puolelleen, vaan tarkoitus on lisätä ymmärrystä. Jokainen saa perustella, mitä asiasta ajattelee ja miksi. Ja jokainen saa kuunnella toisten esitykset, joiden perusteella voi kasvattaa ymmärrystä, miksi toinen ajattelee kuten ajattelee, vaikka olisikin erimieltä