Annuario

Miten valmistautua tulevan konklaavin seuraamiseen?

Koko ajan on todennäköisempää, että konklaavi eli paavinvaali on lähiaikoina edessä. Paavi Franciscus on ollut sairaalassa 14. helmikuuta lähtien. Näyttää epätodennäköiseltä, että hän pääsisi sieltä pois ennen 13.3., jolloin hän on ollut 12 vuotta paavina. Jos koskaan paavin olisi mahdollista valita symbolisesti merkittävä päivä eroilmoituksen tekemiselle, se olisi silloin. Voi tietenkin käydä niin, että hän jatkaa töiden tekemistä sairaalassa vielä pitkään, kuten hänen kerrotaan tähänkin mennessä tehneen, jopa kuolemaansa asti. Mutta kuinka kauan maailmanlaajuisen kirkon johtaminen voi jatkua sillä tavalla?

Vatikaani on tiedottanut entistä avoimemmin paavin terveydentilasta ja hoitotoimista Gemelli-sairaalassa. Näitä uutisia voi seurata päivittäin esimerkiksi Vatican News -sivustolta ja monilta muilta katolisilta sivustoilta. Myös suomalaiset tiedotusvälineet seuraavat tilannetta lähes päivittäin.

Vatikaani on antanut ymmärtää, että on liian aikaista ja suorastaan mautonta pohtia paavin seuraajaa. Niin kuitenkin ympäri maailmaa tehdään, ja monissa vedonlyöntifirmoissa on ollut mahdollista lyödä asiasta vetoa suurin piirtein siitä lähtien, kun Franciscus valittiin. En yhdy spekulointiin, sillä siinä voi osua oikeaan lähinnä vain silloin, jos ottaa esille tarpeeksi monta nimeä. Yksi maailman arvostetuimmista Vatikaanin-kirjeenvaihtajista, amerikkalainen John L. Allen (joka hänkin on tällä hetkellä sairaalassa) kirjoitti ennen Benedictus XVI:n valintaa tästä (silloin vielä kardinaali Joseph Ratzingerista) biografian, jonka lopuksi hän luetteli neljä syytä, miksi tästä ei voinut tulla paavia. Ja kuinka kävikään? Allen kertoo, että Benedictus jaksoi muistuttaa häntä valinnan jälkeen toistamiseen asiasta.

On kuitenkin ollut paavinvaaleja, joissa yleinen ennakkosuosikki on valittu. Viime vuosisadalla niin tapahtui 1939, kun Pius XII valittiin, 1963 (Paavali VI) ja 2005 (Benedictus XVI, jota monet muut paitsi Allen pitivät ilmeisenä kandidaattina). Mutta on ollut myös vaaleja, jolloin voittajaa on ollut vaikea arvata. Franciscuksen valintakin 2013 oli yleisesti yllätys, vaikka oli toki niitäkin, jotka osuivat ennustuksissaan oikeaan.

Melko varmasti voi sanoa, että uusi paavi on joku nykyisistä kardinaaleista, vaikka periaatteessa hän voi olla kuka tahansa kastettu katolinen mies. Elokuvassa Conclave  uusi paavi on ennalta tuntematon kardinaali, jonka paavi on nimittänyt in pectore (sydämessä/rinnassa), kertomatta asiasta kenellekään. Elokuva oikoi hieman mutkia, sillä vallitsevan kirkkolain mukaan paavin kuollessa in pectore -nimitykset raukeavat, ellei paavi ole niistä kertonut julkisesti sitä ennen. Jos paavi julkistaa heidän nimensä, heistä tulee täysivaltaisia kardinaaleja. Paavit ovat nimittäneet tällä tavalla historian kuluessa kardinaaleiksi henkilöitä, jotka itse tai joiden johtama yhteisö voisi olla vaarassa, mikäli nimitys tulisi tunnetuksi. Viimeinen paavi, jonka tiedetään nimittäneen kardinaaleja in pectore on Johannes Paavali II, joka myöhemmin paljasti kolmen näin nimittämänsä kardinaalin nimet.

Paavin valitsevat alle 80-vuotiaat kardinaalit. Heitä on tätä kirjoittaessani 137, mutta kaikkiaan elossa olevia kardinaaleja on 252. Äänioikeutettujen kardinaalien määrä pysyi pitkään 120:n tienoilla, mutta Franciscus on nostanut heidän lukuaan. Kardinaalien tietoja voi kätevästi katsoa sivustolta catholic-hierarchy.org, jota päivitetään jatkuvasti, jotta alle 80-vuotiaiden ja yleensä elossa olevien kardinaalien luettelot pysyvät ajan tasalla. Kardinaaleja voi sivustolla silmäillä vaikkapa ikä- tai nimitysjärjestyksessä.

Tärkeää on huomata se, että Franciscuksen nimittämiä äänioikeutetuista kardinaaleista on noin 80 %. Muut ovat joko Johannes Paavali II:n tai Benedictus XVI:n nimityksiä. Voi olla liian suoraviivaista vetää se johtopäätös, että tämä takaisi Franciscuksen linjan jatkumisen seuraavan paavin kaudella, mutta ei se ainakaan sitä mahdollisuutta heikennä.

Lue myös: Mikko Ketola, Paavilla olisi oikea hetki erota. – Vartija 24.2.2025.

Artikkelikuvassa Paavillisen vuosikirjan 2024 kansi.

 


Avatar photo

About

Mikko Ketola (s. 1963) on kirkkohistorian yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Vartijan päätoimittajana hän on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Lue lisää


'Miten valmistautua tulevan konklaavin seuraamiseen?' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Be the first to comment this post!

Would you like to share your thoughts?

Your email address will not be published.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.