Philomena perustuu irlantilaisen Philomena Leen todelliseen elämään. Hän tuli nuorena tyttönä suunnittelematta raskaaksi. Se oli sen ajan irlantilaisessa yhteiskunnassa ja ankaran katolisessa kulttuurissa perheelle niin suuri häpeä, että tyttö passitettiin läheiseen Roscrean konventtiin eli nunnaluostariin, jossa oli työlaitos ”langenneille” naisille.
Muiden kohtalotovereidensa tavoin Philomena synnytti poikansa konventissa. Kolmen vuoden ajan Philomena hoiti lastaan siellä, mutta sitten poika myytiin vasten Philomenan tahtoa adoptiolapseksi amerikkalaiselle pariskunnalle.
Philomena joutui allekirjoittamaan vakuutuksen, ettei hän koskaan yrittäisi päästä kosketuksiin lapsensa kanssa. Saman erottamiskohtalon kokivat 1950-luvun Irlannissa lukemattomat muutkin äidit ja lapset.
Vakuutuksestaan huolimatta Philomena kuitenkin salaa yritti jäljittää poikaansa. 2000-luvun alussa hän sai avukseen journalisti Martin Sixsmithin, joka oli vasta joutunut jättämään neuvonantajan tehtävänsä Englannin työväenpuolueen hallituksessa. Hän oli lehtimiehen töihin palattuaan etsimässä sopivaa jutun juurta ja haistoi Philomenan pojan tapauksessa sopivan mehukkaan aiheen. Elokuvan käsikirjoitus on tehty Sixsmithin kirjan pohjalta.
Philomena ja Martin vierailevat yhdessä Roscrean luostarissa, jonka johto ei ole erityisen yhteistyöhaluinen, mutta siitä huolimatta he lopulta pääsevät pojan jäljille, matkustavat Yhdysvaltoihin ja tapaavat pojan tunteneita ihmisiä. Tämän enempää ei ehkä kannata itse tarinaa selostaa, jotta elokuvan yllätyksellisyys säilyisi.
Pääosan esittäjät Judi Dench ja Steve Coogan ovat karismaattisina näyttelijöinä erinomaisia osissaan. Elokuvan voisi luulla aiheensa puolesta olevan pelkkää surua ja synkkyyttä, mutta näin ei kuitenkaan ole. Liikuttava se luonnollisesti on, ja suututtava, mutta päähenkilöiden erilaisten maailmojen törmääminen tuottaa myös koomisia hetkiä.
Philomena on ollut suuri menestys erityisesti Irlannissa, jossa pakkoadoptoitujen lasten kohtalot ja oikeudet ovat nousseet vilkkaan keskustelun kohteeksi elokuvan myötä.
Jotkut ovat sitä mieltä, että näissä adoptioissa on kyse vielä suuremmasta skandaalista kuin taannoin tutkimusten paljastettua, miten julmasti teini-ikäisiä tyttöjä kohdeltiin kirkon ylläpitämissä Magdalene-pesuloissa tai poikia kirkon omissa teollisuuskouluissa (eräänlaisissa koulukodeissa).
Toisten ”philomenojen” lapset ovat vedonnet pääosaa näyttelevään Dame Judi Denchiin, että tämä kampanjoisi heidän asiansa puolesta maailmalla erilaisissa palkintoseremonioissa kuten Oscar-gaalassa. Elokuva onkin ehdolla neljän Oscarin kategoriassa: parhaan elokuvan, parhaan naispääosan, parhaan musiikin ja parhaan sovitetun käsikirjoituksen.
Mikko Ketola
Arvioitu elokuva:
Philomena. Ohjaus Stephen Frears. Käsikirjoitus: Steve Coogan & Jeff Pope. Perustuu Martin Sixsmithin kirjaan Philomena: The true story of a mother and the son she had to give away. Pääosissa: Judi Dench ja Steve Coogan. Kesto: 98 min. Ensi-ilta: 31.1.2014.
