Risto Miettinen on 80-vuotias emeritusrovasti, joka on tehnyt elämäntyönsä Pöytyällä.
Missä Suomen ev.lut. kirkko nyt mennee? Ja minne sen pitäisi mennä? Näihin kysymyksiin löytyy varmaan useita vastauksia kysyjästä ja vastaajasta riippuen. Avaan kolme vastausta. Ensimmäisen alku on runsaan puolen vuosisadan takana. Ensimmäinen vastaus Vuonna 1973 tunnettu ekumeenikko ja dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen esitti Suomen ekumeeniselle neuvostolle, ”että neuvoston jäsenkirkot voivat tunnustaa toistensa kirkollisuuden ja…
Mitä me muistamme ja miten? Otan tähän alkuun Kaarle Kustaa Jaakkolan tekstin Tampereen klassillisen lyseon seinältä:
Kouluviranomaiset Kirkkonummella kielsivät Händelin Messias-oratorion esittämisen, koska näkivät siinä liikaa kristinuskoon liittyviä asioita.
”Aioin papiksi, jouduin teatteriin.” Näin muistelee nuoruutensa uravalintaa teatterineuvos Eino Salmelainen (1893–1975) joskus 1960-luvulla. Teatteri ja kirkko jumalanpalveluksineen ovat hyvin lähellä toisiaan. Ovat aina olleet. Eikä se läheisyys kosketa vain jonkun lahjakkaan nuoren miehen uravalintaa. Kummassakin on sekä asiaa että esitystä. Mutta on erojakin. Aristoteles (384–322 eKr.) sanoo runousopissaan, että taide – runous, musiikki, rytmi,…
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on varsin uskonnollinen, kristillinen ja lopulta nimenomaan luterilainen romaani. Näin on siitä huolimatta, että Martti Lutheria tai luterilaisuutta ei niminä mainita siinä lainkaan. Veljekset tuntevat Raamattua alusta pitäen, jo ennen lukutaitoa. ”Sokea-eno” on sitä heille opettanut. Kun pojat keskustelevat asioistaan, ratkovat ongelmiaan ja järjestelevät elämäänsä, tämä raamatuntuntemus, uskonnollisuus ja luterilaisuuskin nousevat…
Koti, uskonto ja isänmaa. Näillä eväillä käytiin varsinkin talvisota, mutta myös jatkosotaa.