Vartijan päätoimittajat ovat Matti Myllykoski (vastaava) ja Mikko Ketola.
Helmikuun alussa ranskalainen sanomalehti Le Figaro kertoi etusivullaan, että Ranskassa on 8 250 henkilöä, jotka voi lukea radikaalin islamin (islamismin) edustajiksi. Lehti selostaa sisäministeriön tekemään tutkimusta, jonka mukaan terrorismia edistävien ja sitä puolustavien sekä länsimaisiin instituutioihin vihamielisesti suhtautuvien muslimien luku on kasvanut huomattavasti vuodesta 2014.
Martti Simojoki tuli Vartijan päätoimittajaksi toisen maailmansodan päätyttyä vuoden 1945 alusta. Ensimmäisessä pääkirjoituksessaan hän pohti sitä, miten Vartijan linja suhteutuisi siihen, miten se oli lehden historian alkuaikoina 1800-luvun lopussa määritelty.
Tämän vuoden ensimmäisessä Vartijan numerossa muistellaan lehden päälinjoja Simojoesta Räisäseen, perehdytään kärsimyksen todellisuuteen ja tutkitaan maskuliinisuutta evankeliumeissa. Saamme myös vastauksen siihen, onko uskonnollisuus olemassa ilman uskontoa, ja onko metsästys kristillistä. Toivotamme viihtyisiä lukuhetkiä Vartijan parissa!
Moni Vartijan ystävä huomasi, että Seurakuntalainen.fi-julkaisussa oli vähän aikaa sitten juttu, johon oli kerätty teologien näkemyksiä Heikki Räisäsen vaikutuksesta kirkkoon ja teologiaan. Mielipiteet olivat kiinnostavia ja juttu lukemisen arvoinen, mutta kysymyksiä herätti se, miksi kaikki haastatellut olivat keski-ikäisiä miehiä. Kyseessä oli niin sanottu all-male panel! Eikö Heikki Räisäsen vaikutus ole sitten ulottunut lainkaan naisiin? Ovatko…
Heikki Räisäsen elämäntyöstä ja tutkimuksista on esitetty ja esitetään hänen nyt poistuttuaan keskuudestamme kiittäviä arvioita. Hän oli aikansa merkittävimpiä tutkijoita alallaan paitsi Suomessa myös maailmanlaajasti. Hän oli rohkea, laaja-alainen, syvällinen ja poikkeuksellisen tuottelias.