Maailmalla on herättänyt huomiota paavin Vatikaanissa paljastama seimiasetelma. Lauantaina 7. joulukuuta maailmalle levisivät kuvat tilaisuudesta, jossa paavi Franciscus paljasti Paavali VI:n salissa palestiinalaishallinnon ja betlehemiläisten yhteisöjen lahjoittaman seimiasetelman, jossa Jeesus lapsi lepäsi keffiyeh-huivilla, palestiinalaisnationalismin symbolilla, peitetyssä seimessä. Kiistelty seimiasetelma siirrettiin salista syytä ilmoittamatta paavi Franciscuksen ja palestiinalaispresidentti Mahmoud Abbasin tapaamisen alla.
”Betlehemin syntymä 2024” -nimisen asetelman suunnittelivat palestiinalainen taiteilijapari Johny Andonia ja Faten Nastas Mitwasi. Paljastustilaisuuteen osallistu PLO:n keskuskomitean jäsen Ramzan Koury, joka välitti paaville ”lämpimän tervehdyksen” palestiinalaispresidentti Mahmud Abbasilta.
Paavi Franciscus on koko Gazan sodan aikana antanut lausuntoja, joihin Israel ja juutalaisjärjestöt ovat reagoineet voimakkaasti. Kritiikkiä on tullut myös oman kirkon piiristä, jossa mielipiteet ovat jakautuneet paavin suhtautumisesta sotaan.
Marraskuussa lehdistöön vuodatettiin otteita paavin tulevasta haastattelukirjasta ”Toivo ei koskaan petä: Pyhiinvaellus parempaan maailmaan” (La speranza non delude mai. Pellegrini verso un mondo migliore). Kirjassa Franciscus kehotti tutkimaan, harjoittiko Israel kansanmurhaa Gazassa. ”Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Gazan tapahtumalla on kansanmurhan piirteitä”, paavi sanoo kirjassa. ”Meidän tulisi tutkia huolellisesti selvittääksemme, sopiiko se juristien ja kansainvälisten elinten laatimaan tekniseen määritelmään”, hän jatkaa. Kattojärjestö International Jewish Committee on Interreligious Consultations kutsui väitettä Israelin suorittamasta kansanmurhasta ”kategorisesti valheelliseksi”. ”Sille uskottavuuden myöntäminen on erittäin ongelmallista ja tuomittavaa”, se jatkoi lausunnossaan. ”Näin tekeminen vain vaikeuttaa konfliktin ratkaisua ja ruokkii jo hallitsematonta maailmanlaajuista antisemitismiä.”
Pian lokakuun 7. päivän hyökkäysten jälkeen sadat juutalaiset johtajat ja oppineet kirjoittivat avoimen kirjeen Franciscukselle, jossa he pyysivät kirkkoa tuomitsemaan yksiselitteisesti Hamasin hyökkäykset ja erottamaan terrorismin Israelin sodasta ryhmää vastaan. Kesti kolme kuukautta, ennen kuin paavi vastasi kirjeeseen, ja vastauksessa tuomittiin antisemitismi, vahvistettiin uudelleen kirkon ja juutalaisten välinen side ja korostettiin, että hänen ”sydämensä repeytyy nähdessään, mitä Pyhässä maassa tapahtuu, (…) paljon eripuraa ja niin paljon vihaa” – mutta jätti mainitsematta Hamasin.
Saksalainen katolinen teologi Gregor Maria Hoff vastasi paaville kriittisesti: ”Ei riitä, että tuomitsee väkivallan ilman, että vastuulliset toimijat yksilöidään yksiselitteisesti. Ei auta vedota ’ystävyyden, solidaarisuuden ja yhteistyön polkuun’, kun juutalaisen kumppanin on taisteltava selviytyäkseen omassa maassaan ja sen rajoilla.”
Se, että paavi Franciscus jätti Hamasin mainitsematta, ei ole ainutkertaista. Hän ei ole kertakaan nimennyt Venäjää hyökkääjäksi Ukrainan sodan aikana, vaikka onkin maininnut tuon sodan kutakuinkin yhtä monta kertaa kuin Gazan sodan. Israelia hän on kritisoinut nimeltä mainiten.
Saint Joseph -yliopiston professori Philip Cunningham sanoi The Times of Israelille, että Gazan sodan aikana Franciscus on järkyttynyt sen ihmisuhreista. ”Se on saanut hänet otteeseensa”, Cunningham sanoi. ”Ja hänen kommenttejaan ohjaa yleensä tämä ajatus: ’Lopetetaan toisten ihmisten tappaminen.’”
Katolisessa kirkossa on myös laajempi suuntaus, jota paavi saattaa heijastaa, Cunningham väitti. Lännen lähestymistapa sodan sääntöihin juurtuu tiukasti katoliseen oikeutetun sodan teoriaan, joka vahvistaa kansojen mahdollisuuden jatkaa ja voittaa konflikteja eettisellä tavalla.
Ymmärrys siitä, että sota voi olla oikeutettu ja välttämätön, on muuttumassa katolisessa yhteisössä. ”On suuri epäilys siitä, voisivatko oikeutetun sodan ehdot olla koskaan olla olemassa”, Cunningham sanoi, ”etenkin aikakaudella, jolloin on joukkotuhoaseita, jotka voivat tuhota kokonaisiaväestöjä. Katolisella yhteisöllä on ollut taipumus olla hyvin epäluuloinen sodan oikeuttamiseen.”
Hamasin hyökkäysten jälkeen 7. lokakuuta 2023 Franciscus on yrittänyt puolustaa useita keskeisiä periaatteita, juutalaisten ja katolilaisten suhteiden asiantuntija Murray Watson sanoi The Times of Israelille. Watsonin mukaan paavi on vaatinut sodan rajoittamista niin pitkälle kuin mahdollista sekä on korostanut kaikkien konfliktiin osallistuneiden, erityisesti kaikkein haavoittuvimpien, ihmisarvoa. Hän on myös tarjoutunut työskentelemään kulissien takana välittäjänä ja varoittanut esiin nousevasta kolmannesta maailmansodasta, joka etenee hiljalleen. Hän on yrittänyt tehdä kaikkensa suojellakseen Palestiinan kristittyjä. Paavi on tavannut panttivankien perheitä ja vapautuneita panttivankeja useaan otteeseen, rukoillen heidän kanssaan ja kertonut heille tekevänsä kaikkensa varmistaakseen Gazassa yhä olevien panttivankien vapauttamisen.
Kuitenkin paavin lausunnot ja twiitit ovat saaneet juutalaiset tuntemaan olonsa välillä hämmentyneeksi ja toisaalta hyökkäyksen kohteeksi. Marraskuussa 2023 puhelussa Israelin presidentin Isaac Herzogin kanssa paavin kerrotaan sanoneen, että ”on kiellettyä vastata terroriin terrorilla”.
Etelä-Afrikan päärabbi Waren Goldsteinin vastasi, että paavi ”toistaa Pius XII:n natsiajan syntejä, jotka tukivat salaa pahan voimia ja jotka pyrkivät tuhoamaan juutalaisen kansan”. Rooman päärabbi, tohtori Riccardo di Segni ilmaisi ”suuren pettymyksensä” paaviin ja varoitti, että juutalaisten ja katolilaisten suhteet olivat ottaneet ”monta askelta taaksepäin”.
Toinen paavin kirje, joka oli osoitettu Lähi-idän katolilaisille lokakuun 7. päivän vuosipäivänä, hämmensi niitä, jotka välittävät katolilaisten ja juutalaisten suhteista. Siinä Franciscus tuomitsi ”vihan sytyttimen ”, joka sytytettiin vuotta aiemmin (vaikkakaan hän ei kertonut, kuka sen teki) ja valitti ”pahan henkeä, joka lietsoi sotaa”. Sitten hän lainasi Uuden testamentin jaetta Joh. 8:44, jota useimmiten käytetään oikeuttamaan kristillistä antisemitismiä, ja kirjoitti, että tämä henki oli ”murhaaja alusta alkaen” ja ”valehtelija ja valheen isä”.
Tätä juutalaiset lainopettajat tuomitsevaa jaetta käytettiin lastenkirjoissa natsi-Saksassa, ja Pittsburghin Tree of Life -synagogaan kohdistuneen tappavan hyökkäyksen tekijä mainitsi sen sosiaalisessa mediassa. ”On mahdotonta yliarvioida, mikä katastrofi tämä on juutalaisten ja katolilaisten suhteille”, kirjoitti Villanovan yliopiston professori Ethan Schwartz.
”Meidän on ilmaistava syvän huolemme lisäksi myös ehdoton tyrmistyksemme sekä siitä, mitä sanottiin ja mikä on selvästi jätetty pois viestistänne”, kirjoitti Israelin päärabbinaatin katolisen kirkon suhteiden neuvosto kirjeessään paaville.
Paavia on jo aiemmin arvosteltu puheissa usein esiintyvistä viittauksista ”tekopyhiin” fariseuksiin ja lainopettajiin (rabbeihin).
Kaksi vuotta myöhemmin Franciscus kertoi erään audienssin yhteydessä, että juutalaisen Tooran laki ”ei anna elämää, se ei tarjoa lupauksen täyttymistä, koska se ei pysty täyttämään sitä. Laki on matka, matka, joka johtaa kohtaamiseen… Elämää etsivien täytyy katsoa lupaukseen ja sen täyttymiseen Kristuksessa.” Israelin päärabbinaatti lähetti vastalausekirjeen, jossa hän sanoi: ”Tämä on itse asiassa olennainen osa juutalaisia ja juutalaisuutta kohtaan osoitettua ’halveksuntaa’, jonka uskoimme kirkon täysin torjuneen.” Vatikaani puolestaan vastasi, että paavin ei ollut tarkoitus tulla tuomitsemaan Tooran lakia.
”Hän tekee virheitä kommenteissaan juutalaisista”, rabbi David Rosen, Amerikan juutalaiskomitean kansainvälisten uskontojen välisten suhteiden entinen johtaja, väitti The Times of Israelissa viitaten paavin taipumukseen lainata Uuden testamentin kohtia, jotka kuvaavat fariseuksia ja rabbeja negatiivisessa valossa. ”[Paavi] Benedictus ei olisi koskaan tehnyt niin,” sanoo Rosen. Hän näkee tässä huolestuttavan kuvion, jonka hän ei odota muuttuvan. ”Olemme yrittäneet tuoda sen hänen tietoonsa monta kertaa monin eri tavoin. Häntä on varoitettu niin monta kertaa näistä asioista, ja hän tekee niin edelleen. En usko, että hän ymmärtää tunteitamme syvällisesti”, Rosen olettaa.
Tähän voi vaikuttaa, että toisin kuin kahdella edeltäjällään puolalaisella Wojtyłalla ja saksalaisella Ratzingerilla, argentiinalaisella Bergogliolla ei ole suoraa tuntumaa holokaustiin eikä se ole muokannut hänen maailmankuvaansa nuorena miehenä.
Franciscus eli Jorge Maria Bergoglio solmi jo ennen paaviutta Buenos Airesin arkkipiispana läheiset suhteet suuren juutalaisyhteisön johtajiin. Hän kirjoitti keskustelukirjan rabbi Abraham Skorkan kanssa (Taivaasta ja maasta). Arkkipiispa Bergoglio oli juutalaisyhteisön rinnalla sen traagisimpana hetkenä AMIA-keskuksen tuhoisan pommiattentaatin jälkeen 1994. (Vasta tänä vuonna argentiinalainen oikeusistuin totesi sen toteuttajaksi Iranin sijaisarmeija Hizbollahin Latinalaisen Amerikan haaraosaston johtajan.)
Paavina Franciscus on jatkanut kahden edeltäjänsä Johannes Paavali II:n ja Benedictus XVI:n linjaa ja tuominnut antisemitismin syntinä ja sovittamattoman kristinuskolle. Synagogavierailut kuuluvat hänen ohjelmaansa. Vuonna 2014 apostolisella vierailulla Israeliin hän jopa kävi sionismin tiennäyttäjän Theodor Herzlin haudalla ensimmäisenä paavina.
Vatikaani tunnusti Israelin vasta 1993 Johannes Paavali II:n aikana. Rabbi David Rosenin mukaan paavit ovat ymmärtäneen Israelin merkityksen juutalaisille ja juutalaisuudelle, mutta yhä ongelma on, ettei katolinen kirkko näe juutalaisten paluulla Erets Yisraeliin teologista merkitystä.
The Times of Israel kysyy artikkelinsa lopuksi asiantuntijoilta, vaikuttaako paavi Franciscus kielteisesti juutalais-katoliseen vuoropuheluun. Saint Josephin yliopiston professori Philip Cunningham kehottaa laittamaan jäitä hattuun vuosikymmeniä kestäneiden juutalais-katolisten keskustelujen jatkamiseksi. ”Tunnen välitöntä kiireellisyyttä, enkä usko olevani yksin tässä katolilaisten keskuudessa sanoessani, että vuoropuhelu ei saa antaa joutua konfliktin uhriksi vaan että meidän on jatkettava.”
Rabbi David Rosenin mukaan dialogi ei lopu, mutta ”se tulee varmasti käymään läpi vähän jääkautta. … Tämä on paavi, joka nähtiin juutalaisten suurena ystävänä ja joka näkee itsensä juutalaisten suurena ystävänä”, Rosen valitti. ”Häntä ei nähdä juutalaispiireissä aivan samassa positiivisessa valossa kuin ennen.”
Lähteet
Lazar Berman: With genocide comments, Nativity visit, Pope Sows doubt about commitment to Jews, The Times of Israel, 10.12.2024
Janet Prinsley: Pope unveils nativity scene with baby Jesus in in a keffiya manger. The Jewish Chronicle, 9.12.2024. https://www.thejc.com/news/world/pope-unveils-nativity-scene-with-baby-jesus-in-a-keffiyeh-manger-h2xsn28j?
Artikkelikuva: Mikko Ketola.
'Vahingoittavatko paavin kommentit Gazan sodasta juutalais-katolisia suhteita?' kirjoitusta ei ole kommentoitu
Be the first to comment this post!