Sfäärien sointuja

”Me tulimme kapakasta/ kai hiukkasen horjuen.”  Moni on kuullut ja laulanutkin tätä Unto Koskelan runoa, jonka säveltäjäksi on merkitty Salamanteri. Nykyisin musiikkitiedoissa ilmoitetaan rehellisesti se nimi, jolla säveltäjä elämäntyönsä teki ja joka vakiintui hänen viralliseksi nimekseen: Juhani Pohjanmies.

Säveltäjänä Pohjanmies (1893–1959) elää erityisesti laulusäveltäjänä; varsinkin Martti Korpilahden ja Einari Vuorelan runot ovat saaneet häneltä sävelasun. ”Suksen latu suhisee/ hiljaa kuutamalla.” Ikkunasta, johon pakkanen on piirtänyt jääkukan, katselee ulos ”Lapsi kauan kaihoten”. Hiihtäjäksi paljastuu Vuorelan runossa ”Talvi-iltana” lopulta jouluenkeli.

Sävellyskonsertin Pohjanmies piti Jyväskylässä 1920, Helsingissä 1921 ja Viipurissa 1922, vasta itsenäistyneessä ja kansalaissodasta toipuvassa Suomessa. Urkuja Juhani Pohjanmies suunnitteli (Kangasalan Urkutehtaan apulaisjohtajana ja sittemminkin) muun muassa Helsingin Reaalilyseoon sekä lukuisiin kirkkoihin ympäri maata, kuten Oulun tuomiokirkkoon. Nämäkin urut ovat edelleen käytössä.

Hannele Pohjanmiehen runsaasti kuvitettu teos sisältää myös Juhani Pohjanmiehen aforismeja ja muitakin tekstejä, joiden mukaan säveltaide heijastaa universumin kosmista harmoniaa. Juhani Pohjanmies sävelsi sooloteoksia pianolle ja uruille ynnä orkesteriteoksia sekä laulumusiikkia: yksinlauluja, lastenlauluja, kehtolauluja, joululauluja, hengellisiä duettoja, nais-, mies- ja sekakuoroteoksia sekä kantaatteja ja musiikkinäytelmiä.

Jäätyään teosofisen maailmankatsomuksensa takia pois Jyväskylässä sekä seurakuntaurkurin että seminaarin opettajan toimista Juhani Pohjanmies perusti Jyväskylään soitin- ja nuottikaupan.  Hän toimi myös musiikinopettajana Ruusu-Ristin ylläpitämässä Kulmakoulussa Helsingissä. Pohjanmies laati myös Ruusu-Ristin laulukirjan.

Suomessa teosofinen liikehdintä on ollut kovin kansallisromanttista, nimenomaan Pekka Ervastin perustaman Ruusu-Ristin muodossa, mikä ilmenee Juhani Pohjanmiehenkin toiminnassa. Hänen kotinsa Pohjanpirtti Hollolassa vihittiin Ruusu-Ristin temppeliksi nimellä Kalevan Poikien temppeli. Niin ikään esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa ja Eino Leinon sanataideteoksissa kansallisen uusromantiikan aihelmat ovat keskeisiä ja osin teosofiseen ajatteluun liittyviä. Urkutaiteilijana Juhani Pohjanmies konsertoi säännöllisesti ympäri Suomen. Solmittuaan toisen avioliittonsa lausuntataiteilija Lii Hannukkalan kanssa Pohjanmies yhdisti esiintymisissään urkumusiikkiin runouden.

Paitsi tieteiskirjailijana Suomessa Juhani Pohjanmies oli edelläkävijä myös suunnitellessaan sähköakustisia soittimia ja muitakin musiikki-instrumentteja.  Pohjamiehen 1940-luvun scifi-kirjoissa Helikopteri, Laboratorio 13 ja Avaruuslaiva kolme nuorta poikaa seikkailee ensin ympäri maailmaa ja vihdoin avaruudessa. – Juhani Pohjanmiehen urku- ja pianoteoksia ovat levyttäneet Jan Lehtola ja Annikka Konttori-Gustafsson.  Äänite Juhani Pohjanmies: Works for Piano and Organ (2017) sisältää muun muassa Sonaatin fis-molli uruille ja Pianosonaatin.

Hannele Pohjanmies on käsitellyt vanhempiensa teosofisuutta lapsen näkökulmasta aiemmassa teoksessaan Tuulten temppeli (Basam Books 2022).

Arvioitu teos: Hannele Pohjanmies, Kuutamoprinssi. Juhani Pohjanmiehen elämä. Basam Books 2023.


Avatar photo

Kirjoittaja

Esko Karppanen on filosofian lisensiaatti ja vapaa kirjoittaja. Hänen julkaisujaan ovat muun muassa esseeteokset Unohduksen tällä puolen (Ntamo 2013) ja Jumalten unet (Ntamo 2018) sekä romaani Muurin varjossa (Atrain&Nord 2021).


'Sfäärien sointuja' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.