Presidentti Bolsonaron apokalyptiset evankelikaaliset tukijat

Brasilia on globaalin katolisuuden tutkijoille hyvin kiinnostava maa sen vuoksi, että siellä katolinen kirkko on muutamassa vuosikymmenessä menettänyt suuren osan kansaa protestantismille, käytännössä erilaisille evankelikaalisille ryhmille.  Vielä vuonna 1970 katolilaisia oli väestöstä noin 90 %, nyt määrä on noin 57 %. Protestantteja on noin 27 %. Lisäksi maassa on muiden uskontojen kannattajia ja noin 10 % uskonnottomia. Protestantismin kasvu on pääasiassa johtunut amerikkalaisten lähetyssaarnaajien 1800-luvulla alkaneesta työstä.

Brasilialainen Petra Costa on tehnyt viiden vuoden sisällä kaksi kiitosta saanutta dokumenttia Brasilian politiikasta ja erityisesti äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron noususta ja tuhosta. Bolsonaro valittiin Brasilian presidentiksi 2019, ja samana vuonna ilmestyi Costan ensimmäinen dokumentti The Edge of Democracy. Se kilpaili parhaan dokumentin Oscarista vuonna 2020. Viisi vuotta myöhemmin (2024) ilmestyi Costan toinen dokumentti Apocalypse in the Tropics, joka on tämän jutun aiheena. Kumpikin dokumentti on katsottavissa Netflixissä. Triviatietona mainittakoon, että yksi elokuvan tuottajista on näyttelijä Brad Pitt.  Costan omasta taustasta on syytä sanoa sen verran, että hänen vanhempansa olivat vasemmistolaisia poliittisia aktivisteja, jotka vastustivat 1964–1985 vallassa ollutta Brasilian sotilasdiktatuuria.

Sotilasdiktatuurin aikaan liittyy yksi elokuvassa esitetty kiinnostava uskonnollis-geopoliittinen havainto. Kun Brasiliassa ja muuallakin Latinalaisessa Amerikassa syntyi katolisen kirkon piirissä vapautuksen teologia ja papit alkoivat puhua köyhien puolesta, Yhdysvalloissa huolestuttiin siitä, että katolinen kirkko ei ollut alueella enää Yhdysvaltain luotettava liittolainen. Sen sijaan CIA:n avulla päätettiin ryhtyä tukemaan evankelikaalisia lähetystyöntekijöitä vastavoimana katoliselle kirkolle. Tämä johti evankelikaalien ja sotilasdiktatuurin liittolaisuuteen.

Apokalypsi tropiikissa -elokuvalla on kaksi päähenkilöä: Bolsonaro ja evankelikaalinen pastori Silas Malafaia. Malafaialla on ollut hyvin tärkeä rooli evankelikaalisten äänestäjien kaitsemisessa Bolsonaron leiriin. Voi jopa sanoa, että hän on pannut Bolsonarolle sanoja suuhun ja ohjaillut tämän julkisia esiintymisiä. Syntyy suorastaan vaikutelma, että Bolsonaro ei ole aivan penaalin terävin kynä. Bolsonarolla on omassa perheessäkin evankelikaalinen vaikuttaja: hänen oma vaimonsa. Äänestäjien uskonnollisiin tunteisiin vetoamisessa on auttanut myös Bolsonaron toinen etunimi, Messias.

Silas Malafaia on ollut varsin aulis antamaan Costalle haastatteluita ja samalla varomaton puheissaan, mikä sittemmin koitui hänelle vahingoksi, kun Bolsonaro hävisi 2022 vaaleissa ja joutui vaikeuksiin lainvalvojien kanssa. Malafaia on puhdasverinen kristillinen nationalisti ja dominionisti eli kristittyjen ylivallan kannattaja. Hänen mielestään evankelikaaliset pastorit opettivat pitkän aikaa virheellisesti, että kristityt ovat vain taivaan kansalaisia; hänestä kristittyjen on tärkeää olla myös maailman kansalaisia ja vaikuttaa politiikassa. Hänen puheissaan kaikuu seitsemän vuoren mandaatti eli oppi, jonka mukaan kristittyjen täytyy ottaa valtaansa yhteiskunnan seitsemän osa-aluetta, jotka muuten pysyvät pahojen henkien hallussa. Osa-alueet ovat kulttuuri, koulutus, talous, hallinto, uskonto, perhe ja tiedotusvälineet. Malafaian mielestä liian monet pastorit ovat tyytyneet pelkästään uskonnon vuoreen.

Malafaia itse on pyrkinyt määrätietoisesti käyttämään yhteiskunnallista valtaa. Kun hänestä aikanaan tuli kirkkonsa johtaja, se muuttui pian paikallisesta kansalliseksi vaikuttajaksi. Jäsenmäärä kasvoi kymmenessä vuodessa 15 000:sta 100 000:een. Brasilian uusi keskiluokka alkoi tuoda rahaa evankelikaaleille, ja pastoreista alkoi tulla liikemiehiä, influenssereita ja mediavaikuttajia. He alkoivat avoimesti pyytää kannattajiaan auttamaan kristittyjä poliittiseen valtaan. Malafaia oli jo pitkään toiminut politiikan kulisseissa ja antanut tukensa eri presidenttiehdokkaille, mutta vasta Bolsonaro oli se ehdokas, jonka Malafaia koki omakseen. Ehkä kyse oli todellisuudessa siitä, että Malafaia huomasi Bolsonaron olevan helposti ohjailtavissa.

Costa antaa dokumentissaan monia esimerkkejä evankelikaalien karismaattisesta uskonnollisuudesta ja peittelemättömästä poliittisesta vaikuttamisesta kansalliskongressissa ja korkeimman oikeuden tuomarien valinnassa. Silas Malafaiaa hän kuvaa saarnaamassa tulisesti aborttia, homoseksuaaleja ja kultturimarxilaisuutta vastaan.

Covid-pandemian aikana Bolsonaro antoi varsin epäempaattisia lausuntoja pandemian uhreista (”Me kaikki kuolemme joskus” jne.). Brasiliassa kuoli yli 700 000 ihmistä, joka on toiseksi korkein luku maailmassa Yhdysvaltain jälkeen. Petra Costan oli vaikea ymmärtää, miten evankelikaalit voivat käyttää Jeesusta oikeuttamaan hallitus, jolta puuttui empatia kuolevia kohtaan. Hän alkoi perehtyä Raamattuun, jonka hän kertoi olevan hänelle ennestään vieras. Ilmestyskirjasta hän löysi mielestään avaimen fundamentalististen evankelikaalien ymmärtämiseen. Siellä ei esiintynyt armollinen vaan sotaisa Jeesus. Tästä Costan havainnosta juontuu dokumentin nimi.

Elokuva kattaa vuoden 2022 presidentinvaalit, jossa vastakkain olivat vuosina 2003–2011 presidenttinä ollut vasemmistolainen Luiz Inácio Lula da Silva eli Lula ja Bolsonaro. Lula oli tuomittu 2017 rahanpesusta ja korruptiosta ja ollut vankilassa puolisentoista vuotta, mutta Brasilian korkein oikeus vapautti hänet syytteistä 2021. Sen vuoksi Lula pystyi lähtemään ehdolle vaaleissa. Lula oli ensin vastahakoinen vetoamaan äänestäjiin uskonnollisin argumentein mutta päätti lopulta käyttää samaa kieltä kuin vastustajansa. Hänelle löytyi myös evankelikaalisia kannattajia.

Apokalypsi tropiikissa päättyy Lulan vaalivoittoon 2022 vaaleissa ja Bolsonaron sekä hänen kannattajiensa rajuun pettymykseen ja väitteisiin vaalivilpistä. Bolsonaron kannattajat ryntäsivät kenenkään estämättä tammikuussa 2023 maan pääkaupungissa Brasíliassa korkeimman oikeuden, kansalliskongressin ja presidentinpalatsin rakennuksiin ja tekivät siellä samanlaista vahinkoa kuin MAGA-väki Washingtonissa 6. tammikuuta 2021.  Keinovalikoimaan kuului muun muassa ulostaminen. Samanlaisia uskonnollisia iskulauseita huudettiin kummassakin tapahtumassa.

Bolsonaro joutui pian vaalitappion jälkeen vaikeuksiin lain kanssa. Häntä ja hänen lähimpiä tukijoitaan syytettiin muun muassa vallan väärinkäytöstä, disinformaation levittämisestä sekä vallankaappauksen ja salamurhien suunnittelusta. Oikeudenkäynti Bolsonaroa ja 80 muuta vastaan aloitettiin keväällä 2025. Presidentti Trump yritti vaikuttaa hengenheimolaisensa Bolsonaron kohteluun määräämällä Brasilialle kovat tullit. Heinäkuussa 2025 Bolsonaro määrättiin käyttämään nilkkapantaa kotiarestista pakenemisen estämiseksi. Syyskuussa 2025 Brasilian korkein oikeus tuomitsi Bolsonaron yli 27 vuodeksi vankeuteen vallankaappauksen suunnittelusta. Marraskuussa hänet pidätettiin ja otettiin poliisin haltuun hänen yritettyään poistaa nilkkapannan pakenemisen mahdollistamiseksi. Ilmeisesti Bolsonarolla oli suunnitelma hakea turvapaikkaa Yhdysvaltain suurlähetystöstä.

Costan mukaan hänen elokuvansa sai aikaan sen, että Silas Malafaia joutui myös tutkimusten kohteeksi. Ennen elokuvaa Brasilian liittovaltion poliisi tai korkein oikeus eivät olleet noteeranneet hänen rooliaan. Costa oli iloinen siitä, että Brasiliassa valtaa väärinkäyttänyt presidentti joutui vastaamaan teoistaan toisin kuin Yhdysvalloissa.

Petra Costan dokumentti todistaa vahvasti siitä, miten suuri merkitys uskonnolla voi olla nykypäivän politiikassa. Etenkin itsevaltiaat, äärioikeistolaiset poliittiset johtajat ovat löytäneet tukea evankelikaalien keskuudesta niin Yhdysvalloissa kuin Brasiliassa. Dominionismi ja seitsemän vuoren oppi ovat omiaan motivoimaan uskovia hakemaan ja käyttämään poliittista valtaa.

Arvioitu elokuva: Apocalypse in the Tropics (Apocalipse nos trópicos). Ohjaus: Petra Costa. Käsikirjoitus: Petra Costa, Alessandra Orofino, David Barker, Nels Bangerter & Tina Baz. Kesto 110 min. Netflix.