Toukokuun 17. päivä on Virossa historiallinen, ellei peräti ainutkertainen juhlapäivä. Tallinnan Raatihuoneentorilla viettävässä juhlallisessa beatifikaatiomessussa alkaen klo 11.00 julistetaan autuaaksi Viron katolinen marttyyriarkkipiispa Eduard Gottlieb Profittlich SJ (1890–1942). Tapaus on harvinainen koko Pohjolassa.
Reininmaalla syntynyt jesuiittapappi Profittlich, joka oli väitellyt teologian tohtoriksi Krakovan yliopistossa ja työskennellyt Saksassa ja Puolassa, sai siirron Viroon 1930. Toukokuussa 1931 paavi nimitti hänet katolisen paikalliskirkon apostoliseksi administraattoriksi. (Virossa ei ollut tuolloin vielä katolista hiippakuntaa kuten ei Suomessakaan, joten administraattori hoiti soveltuvin osin piispan työn.) Vuonna 1935 Viron ja Pyhän istuimen sopimuksella katolinen administraatio sai laillisen aseman.
Profittlich osoittautui työssään tarmokkaaksi, hän uudelleen organisoi hajanaisen paikalliskirkon ja nosti sen profiilia virolaisten eikä pelkästään puolalaisten kirkkona. Uusia seurakuntia perustettiin jäsenmäärän noustessa. Hänen toimintansa huomattiin. Vuonna 1936 paavi nimitti Profittlichin Adrianopolisin titulaariarkkipiispaksi ja hänen vihittiin piispan virkaan Tallinnan pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin katedraalissa.
Vaikka katolinen paikalliskirkko oli marginaalinen, arkkipiispa Profittlich oli Virossa (jonka kansalainen hän oli vuodesta 1935) hyvin näkyvä hahmo. Hän julkaisi Viron ensimmäistä uskonnollista kuukausittaista lehteä Kiriku elu (Kirkon elämä), jota luettiin sivistyneistön piirissä, ja kirjoitti kirjoja. Myös poliittinen eliitti huomioi Viron ensimmäisen katolisen piispan sitten 1600-luvun, jolloin Ruotsi oli valloittanut maan. Profittlich Vatikaani-yhteyksineen oli yksi linkki, joka sitoi nuoren tasavallan Eurooppaan.
Kun Neuvostoliitto miehitti Viron, Profittlich saksalaissyntyisenä olisi voinut palata synnyinmaahansa, mutta hän jäi Viroon tulkittuaan paavin ohjeen jäämistä puoltavana. Itse asiassa paavi oli jättänyt asian arkkipiispan omaan harkintaan. Muille papeille ja sääntökuntasisarille hän hankki Saksan viisumeita, muttei itselleen.
NKVD pidätti Profittlich kesäkuun 27. päivä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja vei hänet Venäjälle Kirovin vankilaan. Häntä syytettiin neuvostovastaisesta agitaatiosta ja tuomittiin viiden vuoden pakkotyöleirituomioon ja karkotukseen. Mutta yllättäen marraskuussa hän sai uuden tuomion, kuolemantuomion, vakoilusta.
Arkkipiispa Profittlich oli valmis hyväksymään marttyyrikuoleman uskonsa vuoksi. Helmikuun 8. päivä 1942 päivätyssä kirjeessään sukulaisille ja tuttaville hän kirjoitti, että paimenen paikka on laumansa luona, missä hän jakaa sekä ilot että kärsimykset lauman kanssa. Hän kirjoitti, että on suuri ilo kokea Jumalan läsnäolo, jolle olemme antaneet kaiken ja että hän on valmis antamaan Jumalalle koko elämänsä: ”Minun elämäni – ja tarvittaessa kuolemani – on elämistä ja kuolemaa Kristuksen puolesta.”
Arkkipiispa Eduard Profittlich kuoli Kirovin vankilassa 22. helmikuuta 1942 ennen kuin hänen kuolemantuomionsa ehdittiin laittaa täytäntöön. Jää tuntemattomaksi, missä määrin kidutus ja vankilan huonot olot vaikuttivat hänen ennenaikaiseen menehtymiseensä 51-vuotiaana.
Viron SNT:n korkein oikeus vahvisti arkkipiispa Profittlichin kuoleman ja ilmoitti siitä Katoliselle kirkolle vasta 12. kesäkuuta 1990. Oikeus kumosi hänen ja muiden pappien tuomiot myöhemmin. Hallitus myös antoi pääsyn arkkipiispaa koskeviin asiakirjoihin.
Syyskuun 11. päivä 1990 Profittlichin muistolaatta paljastettiin Tallinnan katedraalissa. Katedraalilla on myös museo, jossa on esillä arkkipiispa Profittlichiin liittyviä esineitä.
Arkkipiispa Profittlichin autuaaksi julistamisen prosessin laittoi liikkeelle Tallinann katolinen piispa Philippe Jourdan vuonna 2017. Viime vuoden lopulla paavi Franciscus julisti hänet marttyyriksi, mikä merkitsee autuaaksi julistamista. Helmikuun alussa ilmoitettiin autuaaksi julistamisen tarkka päivämäärä.
Lisätietoa arkkipiispa Eduard Profittlichista viroksi ja englanniksi on täällä.
'Viron marttyyriarkkipiispa Eduard Profittlich julistetaan autuaaksi' kirjoitusta ei ole kommentoitu
Be the first to comment this post!