Naisviha uskonnollisessa mediassa

Tämä näkemyksellinen kirjoitus perustuu vuosien seurantaan uskonnollisen median kommentointipalstoilla esiintyvästä naiseutta koskevasta alentavasta keskustelusta.  Kommentoinnit viriävät useimmiten naisten pappeutta koskevista uutisista ja artikkeleista. Kommentoinnit laajenevat usein asiattomiksi naista ja naisten pappeutta koskeviksi pahantahtoisiksi arvioinneiksi. Kommentoinnit ja naispappien henkilökohtaisesti saama vihaposti täyttää kauttaaltaan kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön.

Mieskommentoijien naisiin kohdistama halveksiva kielenkäyttö nimenomaisesti uskonnollisessa mediassa on hämmentävää. Kirjoittajat ovat usein samoja henkilöitä. Heidän sinnikäs naiseen kohdistuva alentava ajattelutapansa pakottaa etsimään ilmiön psykodynaamisia, tiedostamattomia syitä.

Ihmisyksilön kehityssiirtymä täydellisestä psyykkisestä ja fyysisestä äitiriippuvuudesta ulkoisen todellisuuden osallisuuteen ei ole helppo psyykkinen prosessi.

Ihminen syntyy totaalisesti avuttomana äidistä, naisesta, jonka hyvästä tahdosta lapsi on täydellisen riippuvainen. Tästä ”nöyryytykseksi” koetusta tilasta hänen on päästävä irti fyysisen napanuoran katkaisemisen lisäksi myös psyykkisestä sidonnaisuudestaan äitiin. Epäonnistuneen kehityksen vuoksi irtipääsy saattaa traagisesti vaatia myös halventamisen epäkypsän toimivallan, äidin, naiseuden monenlaisen halventamisen. Erityisesti miehen tiedostamaton nöyryytykseksi koettu totaalinen riippuvuus äidistä, naissukupuolesta, tulee ilmi naiseuden erimuotoisena, perustelemattomana kaltoinkohteluna. Uskonnollisena ajatteluna ilmiö on vastoin kristillisen uskon keskeisimpiä intuitioita.

Naisen pappeuden vastustamisen tiedostamaton, psykodynaaminen syy liittyy ihmisen alkuperäisen primääririippuvuuden uusiutumisen pelkoon. Psykoterapeuttisen näkemyksen mukaan on ilmeistä, että äidin psyykkinen poissaolevuus tai voimakas hallintapyrkimys pojan itsenäistymispyrkimyksiä kohtaan on myöhemmin vaikeuttamassa pojan suhtautumista toiseen sukupuoleen, naiseen. Nainen herättää pojassa eloon pelon varhaisriippuvuuden kaltaisesta tilasta, jonka pelon hän neutralisoi epämielekkäin toimin. Nöyryyttäväksi koettu riippuvuussuhde äitiin on todettu yhdeksi naisvihan ja naiseuden halveksunnan taustatekijäksi.

Uskonnollis-kulttuuriset, naista halventavat perimät elävät myös tässä ajassa. Synnyttäneiden naisten uskonnolliset puhdistautumisrituaalit, tyttöjen sukuelinten silpominen, naisen seksuaalinen halventaminen joukkoraiskaamisiin asti on tänä päivänä piiloteltua länsimaistakin tragediaa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten suhtautuminen perheväkivaltaan on muuttunut sallivammaksi. Joitakin vuosia sitten Venäjän rikoslainsäädännöstä poistettiin perheen sisäisen väkivallan rangaistavuus.

Naissukupuolta loukkaava julkinen kirjoittelu on epäonnistuneen kehityksellisen trauman surullinen, häpeällinen muoto. Uskonnollisessa mediassa esiin tulevana se herättää laajaa, uskonnollisten piirien ulkopuolista ihmettelyä. Uskonnollinen media on yksinään voimaton kyseisen häirikköviestinnän edessä. Kirkon, seurakuntien johdon ja järjestöaktiivien olisi puututtava ilmiöön piispantarkastuksissa, seurakuntien ja uskonnollisten järjestöjen luottamuselimissä.

Artikkelikuvassa pamfletti Swetnam, The Woman-Hater vuodelta 1620. Englannin kielen sana misogynist esiintyi ilmeisesti ensimmäisen kerran tässä julkaisussa. Kuva: Anonymous/Unknown author, Public domain, via Wikimedia Commons.