Helsingin katolinen piispa Raimo Goyarrola on julkaissut teoksen, jota ei ole helppo luokitella. Jään murtaminen. Tarinoita katolisesta papista Suomessa ei ole fiktiivinen teos, vaikka sana ”tarinoita” voisi sellaisenkin ajatuksen synnyttää. Goyarrola kirjoittaa itsestään ja kokemuksistaan pappina Suomessa, mutta kirja ei ole ainakaan tekijän mukaan muistelmateos. Tai ehkä se sittenkin on, sillä se sisältää hyvin muistelmien kaltaista kerrontaa. Ehkä varaus liittyy siihen, että esitystapa ei ole kronologinen, mitä muistelmilta yleensä odotetaan. Jonkin verran tekijä kertoo myös vaiheistaan ennen Suomeen lähtöään mutta melko vähän kuitenkin. Pääosin kirja koskee aikaa, jonka Goyarrola on viettänyt pappina Suomessa vuodesta 2006 lähtien. Helsingin piispaksi hänet nimitettiin 2023.
Harvinainen teos on lajissaan, sillä aiemmin ei ole kukaan katolinen pappi työuransa vielä käynnissä ollessa kirjoittanut pappeutensa (ja hieman piispuutensakin) aikaisista tapahtumista näin persoonallisella tyylillä. Ehkä lähimmäksi tulee Elina Grönlundin toimittama ja Amanda-kustannuksen 2022 julkaisema pieni kirja Pyhän sydämen kutsu. Frans Voss SCJ – puoli vuosisataa pappina Suomessa. Voss kuoli kuluvan vuoden alussa. Goyarrolaa voi pitää harvinaisuutena katolisen papiston joukossa ja erityisesti piispana myös siinä suhteessa, kuinka aktiivinen hän on somessa. Hänen Facebook-julkaisunsa ovat lähes päivittäisiä.
Kirja on alun perin espanjankielinen ja ilmestynyt Ediciones Palabran kustantamana nimellä Romper el hielo. Historias de un sacerdote católico en Finlandia. Espanjassa kirjasta on otettu jo kolme painosta, mikä on merkki yleisön suuresta kiinnostuksesta. Neuvotteluja käydään kirjan kääntämisestä englannin, italian ja slovakin kielille. Goyarrola on laatinut itse kirjan suomenkielisen version hyödyntäen tekoälyn tuottamaa käännösluonnosta ja suomalaisen asiantuntijan tekemää kielentarkistusta.
Kirjaa lukiessa kannattaa muistaa, että sillä on kaksi erilaista yleisöä, mikä näkyy myös kertomisen tavoissa ja aiheissa. Espanjalaiselle yleisölle Suomi on monin tavoin eksoottinen paikka niin luonnoltaan ja kulttuuriltaan kuin kirkolliselta maisemaltaan. Talvi, kylmyys ja lumi sekä Lappi esiintyvät kirjassa toistuvasti. Yksi kirjan pisimmistä luvuista (yhdeksän sivua) käsittelee Lapissa vaeltamista nuorisoryhmän kanssa. Espanjalaiselle lukijalle on oletettavasti myös varsin kiinnostavaa, millaista on olla vähemmistökirkon pappina luterilaisvaltaisessa Suomessa. Goyarrolan asennoituminen on hyvin ekumeeninen, ja hän kirjoittaa lämpimästi suhteestaan luterilaisiin pappeihin ja luterilaiseen kirkkoon. Ekumeniaan liittyy yksi pieni virheellinen huomio. Kun Goyarrola kirjoittaa vuonna 1985 alkaneesta Suomen kirkkojen edustajien Roomaan kohdistuneen ”ekumeenisen pyhiinvaelluksen” perinteestä, hän sanoo, että vasta viime vuosina mukaan on liittynyt ”ortodoksinen piispa seuralaisineen”. Ortodoksinen arkkipiispa Paavali oli kuitenkin mukana jo ensimmäisellä kerralla.
Goyarrola lähti aikanaan ennakkoluulottomasti Suomeen. Hän opetteli sinnikkäästi suomea esimerkiksi Muumi-animaatioiden avulla ja halusi vaihtaa syntymänimensä Ramonin suomalaiseksi Raimoksi. Hän kertoo, että hänen elämäänsä on pienestä lähtien kuulunut ”tutkimisen henki ja uusien horisonttien etsiminen”. Kielen opetteluun on liittynyt monia huvittavia hetkiä kuten silloin, kun hän puhui Kaanan häiden sijaan kanan häistä ja ihmetteli, kun tilaisuuden osallistujat ”nauroivat katketakseen”. Huumorintaju ja itseironian kyky näkyvät monissa kohdin kirjaa, samoin hellittämättömän positiivinen asenne kaikenlaisia ihmisiä ja tilanteita kohtaan. ”Kunnioitus” on kirjassa usein toistuva käsite. Goyarrola sanoo aina uskoneensa, että ”jos voin välittää positiivista kuvaa papeista ja kirkostamme, olen valmis tekemään mitä tahansa.”
Tietynlaisesta ”yltiöpositiivisuudesta” ehkä johtuu, että sellainen globaalia katolisuutta koskettava ongelma kuin lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ei kirjassa tule noteeratuksi, vaikka se oli paavi Franciscuksellekin keskeisiä huolenaiheita. Tai ehkä on kyse sellaisesta ajattelutavasta, johon olen itse törmännyt aiheesta yliopistolla luennoidessani, että Suomen kaltaisessa maassa, jossa on pieni katolinen vähemmistökirkko, ei pitäisi tuoda esiin kirkkoon liittyviä negatiivisia asioita, kun ne eivät täällä ole ongelma.
Toistuvia asioita kirjassa ovat viittaukset kirjoittajan baskitaustaan, jalkapallon pelaamiseen ja erityisesti Athletic Bilbao -jalkapalloseuraan, jonka intohimoinen kannattaja hän on. Goyarrolan tausta on Opus Dei -järjestössä, mikä näkyy useina viittauksina järjestöön ja sen perustajaan, vuonna 2002 kanonisoituun pyhään Josemaría Escrivaán. Yksi lyhyt luku käsittelee työtä Opus Dein keskuksissa Suomessa. Opus Dei on viime vuosina saanut negatiivista huomiota maailmalla, mutta se ei heijastu Goyarrolan kirjassa. Sen sijaan hän mainitsee paavi Franciscuksen Opus Deille esittämät kiitoksen sanat. Suomessakin järjestö oli kriittisen huomion kohteena puolalaisen piispa Wróbelin kaudella 2000-luvun alussa, mutta onko pääteltävä, että nyt sen ajan ristiriidat eivät enää tunnu? Kirkkohistorioitsijan silmin nykytilanne on ”kirkollisen geopolitiikan” kannalta kiinnostava, kun sekä Tallinnan että Helsingin piispat ovat Opus Dei -pappeja.
Viime aikoina julkisuudessa on taitettu peistä eutanasiasta ja sen hyväksymisestä. Goyarrola ottaa asian hyvin vakavasti ja on kirjoittanutkin siitä kirjaan kokonaisen luvun. Hänen kiinnostuksensa on paitsi hengellinen myös akateeminen, sillä hän tekee Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjaa hengellisyyden merkityksestä palliatiivisessa hoidossa. Alkuperäiseltä koulutukseltaan ennen papin uralle lähtemistä hän on lääkäri.
Jään murtamista voi suositella kaikille, joita kiinnostaa Helsingin piispan persoona ja katolisen kirkon nykytila Suomessa. Huumorintajuinen ote ja itseironia keventävät tunnelmaa sopivasti.
Arvioitu teos: Raimo Goyarrola: Jään murtaminen. Tarinoita katolisesta papista Suomessa. Katolinen tiedotuskeskus 2025. 231 s.
Lue myös: Mikko Ketola: Raimo Goyarrola on kasvavan kirkon piispa. Vartija 1.1.2025.
'Katolisena pappina ja piispana Suomessa' kirjoitusta ei ole kommentoitu
Be the first to comment this post!