Reformaation jälkipyykkiä Amerikassa

Kotimaan kirkollisten ilmiöiden näytelmässä riittää kummasteltavaa mutta voi olla hyödyksi kääntää huomio hetkeksi uuden maailman vastaaviin kiemuroihin.

Eurooppa on ollut katsomushistorian tapahtumapaikka, laboratorio, näyttämö ja kulissivarasto Rooman imperiumin murenemisesta lähtien. Mantereemme kulttuurisessa muistissa ovat antiikin perinnön aarteet, kristinuskon synty, Rooman kirkon hegemonian rakentuminen, idän ja lännen repeämä, reformaation myllerrys, valistuksen leviäminen, vallankumouksien ajatukset, tieteen ja teknologian hyöky. Näiden kuohujen keskellä monia traagisia elementtejä, kuten juutalaisvainot, noitavainot, fasismin ja sosialismin ääri-ilmiöt, imperiumien romahdus ja maailmansotien kauhut.

Kun uuden mantereen valloitus alkoi Kolumbuksen retkistä ja jatkui seuraavat vuosisadat, muuttovirran mukana siirtyi vanhan mantereen uskonnollisten ilmiöiden vaikutuksia – juuri reformaation ja seuranneiden uskonsotien jättämien kirkon sirpaleiden, herätysliikkeiden, syrjäytettyjen ja joskus vainottujen vähemmistöjen väkeä, usein rahvaan parista ekonomisen vähäosaisuuden vaivoja pakoon lähteneitä ja uudiselämän toivon innoittamia.

Tämä jaottelu on taatusti tökkö, mutta voinee sanoa, että Euroopan kulttuurin laboratorio synnytti kaaoksen ohella myös valistuksen, uskonnon monipuolisen dialogin, tutkimuksen, kritiikin, kirjallisuuden. Amerikkaan siirtyi vanhakantaisen kansanuskonnollisuuden, kriittisyyttä vierovan Sunday School -kristinuskon ajatustottumukset. Kriittinen pohdiskeleva uskonnollisuus on vieras ajatus, Raamatun fundamentalistinen luenta on kiveen hakattu normi kuten Amerikan Yhdysvaltojen perustuslaki. Poikkeuksia muodostavat monet kulttuurin ja taiteen valveutuneet älyköt sekä muutamat yliopistojen korkeatasoiset teologian ja uskontofilosofian tutkijat, jotka hallitsevat sekä eurooppalaisen että oman maanosansa ajattelun syvyydet.

Ligonier Ministries, PCA ja MacArthur

Näyte ja kuvaava tapausesimerkki on USA:n protestanttisten suuntien sisällä käytävät kiistat. Äskettäin manan majoille siirtyneet kuuluisuuteen ja laajaan näkyvyyteen yltäneet pastorit R. C. Sproul ja John MacArthur. Näiden valovoimaisten pastoreiden hypnoottisiin julistuksiin tiivistyy USA:ssa porisevan reformaation jälkipyykin teemoja, kalvinismin ja reformoidun teologian kiista, evankelisuuden ja fundamentalistisen raamattuhyveen debattia ja tuoreita skandaaleja.

Robert Charles Sproul oli 1939 syntynyt reformoitua kristillisyyttä edustanut, akateemisia tutkintoja läpäissyt, useita kirjoja kirjoittanut teologi, jonka jalanjälki on iso. Hänen vaikutustaan on Ligonier Ministries -järjestön, St. Andrews Chapel -kirkon ja teologisen seminaarin perustaminen.  Hänen ansiotaan on myös Presbyterian Church in American (PCA) perustaminen. Verkostoon kuuluu yli 1900 seurakuntaa. Toinen järjestö, Presbyterian Church USA (PCUSA), edustaa 8300 seurakuntaa. Presbyteerinen kristillisyys tarkoittaa ymmärtääkseni vanhimmistoon nojaavaa seurakuntahallintoa ja periytyy muun muassa Skotlannin reformoidun kirkon juurista.

Ajankohtainen tuore draama on vuonna 2024 toteutunut repeämä, jolloin R. C. Sproulin kirkko ja Ligonier-järjestö erosi PCA:sta. Tähän tapahtumaan kannattaa perehtyä heidän, joiden kristillinen identiteetti kärsii ihottumaa naisen teologisen roolin vuoksi. Tapauksen yksityiskohdista ja uskonnollisesta ajattelusta on kertomus täällä.

Esitys kuvaa Raamatun asemaa systeemissä, jossa teos katsotaan valtakunnan ohjesääntöä muistuttavaksi täsmäohjeistoksi, jonka noudattaminen vanhoista ajatustavoista tinkimättä on kirkon säilymisen ja terveyden ehto. Kun naisen sallitaan avata suunsa ja opettaa, on avattu ovi liberaaleille ajatuksille ja alamäki alkaa. Tuntunee tutulta. Näin taidetaan ajatella Suomessakin. Raamatullinen sääntely on noussut kultiksi ja perinteen palvonnaksi.

Toinen esimerkki maineikkaasta puhujasta on John Fullerton MacArthur (1939–2025). Hän on kalvinisti-baptisti pastori, teologi, kirjailija ja mega-kirkon Grace to You perustaja ja raamattujulistukseen omistetun radio ja TV foorumin perustaja. Toimi Kaliforniassa kuolemaansa asti. Oli palvottu julistaja, jonka faneihin kuului muun muassa muuan J. D. Vance. USA:n protestantismin perheen sisäisen dialogin kunnioittamiseksi lainaan tähän väkevän vastapuheenvuoron BaptistNews-julkaisusta. Reilu arvio MacArthurista olisi varmaan tämän ja faniarvioiden välimaastossa.

Kirjoittajan www-sanaleikki on pippurinen hupailu; Wicked Warlock of the West.

Protestantismin juuret ja Bible-nokittelu

Amerikkalaisen protestantismin juuria lienevät laajat herätysilmiöt, erityisesti The Great Awakening, joka levisi 1730-luvulla Britanniasta itäisten brittiläisten siirtokuntien alueelle. Toinen aalto eli The Second Great Awakening näkyi USA:ssa 1800–1900-lukujen taitteen aikoihin. Vuorovaikutus eurooppalaisten herätysaaltojen kanssa lienee ilmeinen.

Huomattavia protestantismin virtauksia USA:ssa ovat useat baptismin suunnan kirkkokunnat. Näitä edustaa American Baptist Churches USA (ABCUSA), joiden juuret nekin johtavat Britannian kirkon reformaation melskeisiin aikoihin 1600 luvulta alkaen.  Verkkosivujensa mukaan baptistisuunnan kirkkoja/seurakuntia on noin 5000 ja jäseniä 1.3 miljoonaa. Teologinen variaatio on laaja, edustettuna on evankelisia, konservatiivisia ja karismaattisia painotuksia. Historiaan tuovat maustetta USA:n sisällissota, orjuuskysymys ja kansalaisoikeuskiistat.  National Baptist Convention USA on huomattava mustan väestön kirkkokunta.

Katolisuus USA:ssa olisi kokonaan toisen ja huolellisemman tutkielman aihe. Katolinen kirkko oli ratkaiseva tekijä jo Kolumbuksen ajoista alkaen ja nykyinen America first -ideologia ja valkoinen suprematistinen nationalismi ulottavat juurensa aikaan, jolloin mantereen valloitus, alkuperäväestön nujertaminen ja käännyttäminen oli 300 vuotta jatkunut jotos, jossa mukana niin protestantismin kuin katolisen kirkon lähetyskutsumus. Tämän hetken paavin Leo XIV:n roolia seuraan mielenkiinnolla.

Uskontoleirien kansalaiskeskustelua ilmentävät apologien kampanjat. Useat katoliset ja protestantismin suuntien teologia-aktivistit ovat äänekkäästi ja näennäisen hienostuneesti vastakkain. Huomionarvoista on biblisistinen nokittelu. Raamattu ymmärretään tietokirjaksi, josta voidaan löytää lääkkeet ja ammukset toisia vastaan. Jakeet ovat teoreemoja, perinne ja oppirakenteet ovat uskontorationalismin alusta ja teologinen tatami. Hieman surkuhupaisena esimerkkinä esitän sarjakuvan muotoon saatetun oppitunnin kalvinismin ja reformoidun ajattelun hienouksista.

www.youtube.com/watch?v=wF4XLdf2ieM

www.youtube.com/watch?v=i4HlSXWJtBU

Tämä oli palikkatesti. Menikö perille?

Artikkelikuvassa R. C. Sproul. Kuva: James Thompson of Louisville, Ky, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons