Eric Idle.

Eric Idlen yhden miehen show Kulttuuritalossa

Eric Idle esiintyi Kulttuuritalossa 21.4. otsikolla ”Always Look on the Bright Side of Life, LIVE”. Idle (s. 1943) on absurdia huumoria edustavan englantilais-amerikkalaisen Monty Python’s Flying Circus -komediaryhmän perustajajäseniä. Ryhmä perustettiin Englannissa 1960-luvulla, kun Idle, John Cleese, Graham Chapman, Michael Palin ja Terry Jones löysivät toisensa. Näistä Cleese ja Chapman kirjoittivat yhdessä, samaten Palin ja Jones. Idle teki sen yksin. Amerikkalainen lisä ryhmään oli Terry Gilliam, joka valmisti Monty Pythonin tunnusmerkkeihin kuuluvat surrealistiset animaatiot.

Monty Python’s Flying Circus -nimistä televisiosarjaa esitettiin neljä kautta vuosina 1969–1974. Suomessa nähtiin ensimmäinen kausi lähes kokonaan 1972. Se herätti pahennusta yhden sketsin vuoksi, jonka tulkittiin pilkkaavan CP-vammaisia, ja sarjan esittäminen loppui siihen. Omat ensimmäiset Python-muistoni ovat tuolta ajalta. Yhdeksänvuotiaana taisivat minulta monet vitsit kyllä jäädä käsittämättä.

Seuraavan kerran sarjaa esitettiin Suomessa vasta 1992. Ryhmä tunnetaan myös elokuvistaan Monty Python and the Holy Grail (1974), Monty Python’s the Life of Brian (1979), Monty Python Live at the Hollywood Bowl (1982) ja Monty Python’s the Meaning of Life (1983). Ryhmän viimeiset yhteiset esiintymiset olivat Lontoossa O2-areenassa 2014. Joukosta puuttui vain Graham Chapman, joka oli kuollut 1989. Chapmanin hautajaisissa John Cleese piti tietyllä tavalla uraauurtavan muistopuheen, joka kertoo paljon ryhmän huumorista.

Yhteisten projektien lisäksi jokaisella jäsenellä on ollut omia sooloprojektejaan niin tv-sarjojen kuin elokuvien muodossa. Eric Idle on tehnyt myös menestyneen musikaalin Spamalot. Laajin kirjallinen tuotanto on Michael Palinilla, joka nykyään tunnetaan erityisesti matkailuohjelmistaan. Suomessa on Idlen lisäksi vieraillut John Cleese, joka on esiintynyt Kulttuuritalossa 2018 ja 2022. Hänen esityksensä nimenä oli ”The Last Time to See Me Before I Die”.

Eric Idle otettiin Kulttuuritalossa lämpimästi ja innostuneesti vastaan, ja yleisössä oli selvästi mukana paljon vannoutuneita Monty Python -faneja. Idle on myös musiikillisesti lahjakas, ja hän vastasi muusikko Neil Innesin kanssa Monty Pythonin musiikista.  Idlen tunnetuin sävellys ja esitys on The Life of Brian -elokuvan ristiinnaulitsemiskohtauksesta tunnettu Always Look on the Bright Side of Life, josta on tullut suosittu hautajaisten musiikkinumero. Sitä Kulttuuritalon yleisö lauloi ja vihelsi yhteislauluna keikan päätteeksi.  Mikähän laulu hänen omissa hautajaisissaan soitetaan, Idle arvuutteli.

The Life of Brianin päähenkilönä on Jeesuksen kanssa samaan aikaan elänyt Brian (Graham Chapman), jota luullaan messiaaksi, ja lopussa hänet ristiinnaulitaan. Elokuvasta pahoittivat monet uskonnolliset tahot mielensä. Irlannissa ja Norjassa elokuvan esittäminen kiellettiin, ja Ruotsissa sitä mainostettiin elokuvana, jota Norjassa ei saanut esittää. Teologian ylioppilaiden lehti Kyyhkynenkin sai moitteita, kun sen kansikuvana oli kohtaus elokuvasta.

Aivan yksin Idle ei esiintynyt, sillä häntä säesti valkokankaalla esiintynyt The Virtual Band. Suurin osa esityksestä oli stand-upia, ja aina välillä Idle esitti laulujaan. Hän kävi läpi omaa koomikon uraansa, jonka hän aloitti jo koulussa, jolloin hän huomasi, että hauskuuttamalla toisia hän välttyi väkivallalta.

Kuvien ja videoiden välityksellä Idle selitti Monty Pythonin historiaa, Beatles-parodia The Rutlesin syntyä ja ystävyyttään George Harrisonin ja Robin Williamsin kanssa. Idle on ollut syvällä sisällä julkkispiireissä. Kun Monty Pythonilla oli vaikeuksia saada rahoitusta Holy Grail -elokuvaan, sponsoreiksi ryhtyivät Led Zeppelin, Pink Floyd ja Elton John. Tunisiassa kuvatulle Life of Brianille rahoituksen taas järjesti George Harrison, jonka motiivina oli halu nähdä suunniteltu elokuva. Sen vuoksi Harrison kiinnitti omaisuuttaan neljän ja puolen miljoonan dollarin edestä. Se oli maailman kallein elokuvalippu, Idle totesi. Harrison sai elokuvan menestyksen ansiosta sijoituksensa takaisin.

Idle, joka on jo 83-vuotias, totesi, että hänen iässään surullista on, että joutuu jättämään hyvästejä läheisilleen. Hän puhui kauniisti ystävistään George Harrisonista ja Robin Williamsista ja esitti kumpaakin ajatellen säveltämänsä laulun. Idle totesi selvinneensä neljästä c:stä: Covid, cancer (hänellä on ollut haimasyöpä), crucifixion (The Life of Brianissa hänenkin hahmonsa ristiinnaulitaan) ja Cleese. Viimeisellä hän viittasi John Cleesen hankalaan luonteeseen. Ylpeänä hän kertoi olleensa jo 49 vuotta yhdessä vaimonsa Tanian kanssa. ”I’m never going to leave you”, hän oli sanonut Tanialle, kun oli ensimmäisen kerran tanssinut tämän kanssa.

Lue myös:

Mikko Ketola: John Cleesen tukahdutettu viha. Vartija 9.4.2016.

Artikkelikuvassa Eric Idle vuonna 2014. Kuva: Eduardo Unda-Sanzana, CC BY 2.0, via Wikimedia Commons.


Avatar photo

About

Mikko Ketola (s. 1963) on kirkkohistorian vanhempi yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Vartijan päätoimittajana hän on toiminut vuodesta 2010 lähtien. Lue lisää


'Eric Idlen yhden miehen show Kulttuuritalossa' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Be the first to comment this post!

Would you like to share your thoughts?

Your email address will not be published.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.