Broken kuuluu hienoimpiin pappiskuvauksiin

Tähän mennessä 2000-luvun paras pappiskuvaus on englantilaisen Jimmy McGovernin käsikirjoittama tv-sarja Broken. Sen ensiesitys oli jo 2017, mutta koska sitä tuskin tunnetaan kovin hyvin, siitä voi hyvin pitää edelleen meteliä. Suomessa sarja esitettiin nimellä Särkynyt enkeli, mikä oli muihin maihin verrattuna aivan poikkeuksellista; niissä se esitettiin järkiään alkuperäisellä nimellä. Suomennos on sitä paitsi hölmö; Broken ei McGovernin mukaan viittaa päähenkilöön – eikä myöskään yhteiskuntaan tai kirkkoon – vaan ehtoollisleivän murtamiseen ja murtuneeseen ihmisyyteen.

Broken kuvaa pohjoisenglantilaisen katolisen seurakunnan jäseniä, heidän ilojaan ja ongelmiaan ja heidän pappiaan, isä Michael Kerrigania. Ihmisten ongelmat ovat musertavia ja ahdistavia, he ovat murtuneita. Teemoina ovat muun muassa köyhyys, addiktiot, rasismi, korruptio ja homofobia. Ihmisillä on huolia lapsistaan, itsestään ja vanhoista vanhemmistaan. Yhden jakson keskushenkilön äiti kuolee, ja varaton tytär, jolla on kolme pientä kouluikäistä lasta, odottaa niin kauan, että hän voi käydä lunastamassa äidin seuraavan eläkkeen, ennen kuin hän ilmoittaa kuolemasta ensin papille ja sitten viranomaisille. Petos paljastuu nopeasti, ja äitiä uhkaa vankila.

Toinen keskeinen henkilö, hänkin kolmen lapsen äiti, käy tunnustamassa isä Kerriganille, että hän on huijannut työantajaltaan yli 200 000 puntaa, jotka hän on käyttänyt peliaddiktiossaan pelikoneisiin. Hän tietää kohta jäävänsä kiinni ja aikoo sen vuoksi tehdä itsemurhan, koska hän ei halua kohdata rikoksen julkitulosta koituvaa häpeää. Pappi yrittää saada naisen perumaan aikeensa.

Kolmannella seurakuntalaisella taas on mielenterveysongelmista kärsivä poika, joka passitetaan hoitolaitoksesta kotiin äitinsä hoidettavaksi, koska laitoksessa on pulaa hoitopaikoista. Poika kärsii harhoista ja aikoo vahingoittaa itseään, minkä vuoksi äiti soittaa isä Kerriganille, joka on aina pystynyt rauhoittamaan pojan. Kerrigan on kuitenkin uupunut ja antaa puhelun mennä vastaajaan. Seuraavana päivänä hän kuulee, että äiti oli kutsunut apuun ensin kriisiryhmän, mutta kun se ei ollut päässyt kotiin sisälle, se oli puolestaan kutsunut poliisin. Tilanne oli eskaloitunut, kun yksi poliiseista oli ruiskuttanut veitseä pitelevän pojan silmiin kaasua, mistä tämä oli mennyt paniikkiin, mikä taas oli johtanut siihen, että yksi poliiseista oli ampunut pojan kuoliaaksi. Yksi mukana olleista poliiseista pitää toisten menettelyä virheellisenä ja aikoo omassa lausunnossaan sanoa sen työtovereidensa painostuksesta huolimatta. Isä Kerrigan kehottaa häntä kertomaan totuuden. Kerrigania painaa se, ettei hän vastannut puheluun. Hän kuuntelee vastaajasta viestiä toistuvasti.

Kaikkiin sarjan keskeisten henkilöiden kohtaloihin liittyy ripittäytyminen isä Kerriganille tai tuttavallisesti Michaelille, kuten he häntä puhuttelevat. Ripissä kerrottavat asiat ovat ehdottoman luottamuksellisia, mutta esimerkiksi itsemurhaa suunnittelevan naisen tapauksessa pappi miettii, voisiko hän kuitenkin kertoa tilanteesta jollekulle naisen läheiselle. Tukea hän hakee vanhemmalta pappiskollegalta, hengelliseltä ohjaajaltaan. Joka jaksossa kuvataan myös ehtoollisen viettoa. Aina leivän siunaamisen yhteydessä isä Kerrigan näkee välähdyksiä omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan, joihin liittyy traumoja, muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä häntä kohtaan. Viimeisessä jaksossa hän näyttää vapautuvan välähdyksistä. Ehkä jokin taakka on pudonnut hänen harteiltaan.

Sarjan kirjoittanut Jimmy McGovern on itse yhdeksänlapsisen liverpoolilaisen katolisen perheen keskimmäinen, joka on nuoruudessaan vieraantunut kirkosta eikä edelleenkään ole kirkossakäyvä katolilainen, mutta hän on säilyttänyt kunnioituksensa uskovia kohtaan. Hänestä katoliset papit ovat erinomaisia draamojen henkilöhahmoja, eikä hän ole vielä nähnyt huonoa elokuvaa, jonka keskushahmona on ollut pappi. Papeista hän on todennut, että näillä on moraalikoodi: ”He tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja minua kiehtovat ihmiset, jotka tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, mutta pitävät sen hintaa liian korkeana.”

McGovern ei ole niin sanotusti ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, sillä vuonna 1994 ilmestyi hänen kirjoittamansa elokuva Priest, jonka päähenkilö oli homoseksuaalinen pappi.  Elokuva sai aikaan kohun: Irlannissa piispat julistivat sen pannaan. McGovern tunnetaan myös sarjoista Cracker (Fitz ratkaisee), The Street, The Lakes, ja vuonna 1989 Sheffieldissä tapahtunutta jalkapallokatsomo-onnettomutta käsittelevästä tv-elokuvasta Hillsborough. Toistuvia teemoja hänen käsikirjoituksissaan ovat taistelu valheita, korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Häntä on luonnehdittu sosiaalisen (ei sosialistisen!) realismin edustajaksi. Tosikko hän ei kuitenkaan ole, ja Brokenissakin pilkahtaa välillä kuiva ironia.

Sarja on kuvattu McGovernin kotikaupungissa Liverpoolissa, vaikka asia ei missään vaiheessa tulekaan esiin. Kirkko on jesuittojen St. Francis Xavier -kirkko, jota paikalliset kutsuvat myös nimellä SFX. McGovern kävi aikanaan itse jesuiittojen ylläpitämää SFX-grammar schoolia. Sarjan pappisneuvonantajana on toiminut jesuiittapappi Denis Blackledge. Isä Kerriganista ei sanota, onko hän jesuiitta, mutta se on hyvin mahdollista. Ripin ja ehtoollisen korostuminen voisivat viitata siihen.

Broken on jopa kyyneliin asti koskettava sarja, sillä se käsittelee niin seurakuntalaisia kuin pappiakin realistisesti mutta ymmärtävästi ja sympaattisesti. Pappia näyttelee Sean Bean, jonka monet muistavat kenties parhaiten Taru sormusten herrasta -elokuvista ja Game of Thrones -sarjasta. Hänen isä Kerriganinsa on hyvin uskottava ja monitahoinen hahmo. Hän on empaattinen seurakuntalaisiaan kohtaan; hän haluaa kuunnella sekä auttaa ja lohduttaa heitä parhaansa mukaan. Muiden sisarustensa kanssa hän käy vuorotellen hoitamassa omaa vanhaa äitiään ja nukkumassa yön tämän turvana. Sarjan loppua kohti hän pettyy itseensä, kun hän ei mielestään pysty tekemään oikein seurakuntalaisiaan kohtaan, ja hän on jo valmis sen vuoksi luopumaan pappeudestaan.

Loppu on kuitenkin vapauttava ja yhdenlainen versio YLE:n joka joulu esittämästä Frank Capran Ihmeellinen elämä (It’s a Wonderful Life, 1946) -elokuvasta, kun joukko seurakuntalaisia tietäessään Michaelin aikomukset luopua tehtävästään vastaanottaa häneltä ehtoollisleivän ja kiittää häntä sanoilla ”you wonderful priest”. McGovern on sanonut, että hän halusi kirjoittaa hyvästä papista vastapainona kaikille hyväksikäyttäjäpapeille.

Broken ei tällä haavaa ole saatavissa missään striimauspalvelussa. Itse katsoin sarjan dvd:ltä.