Pohjois-Irlannin poliittiseen epävakauteen saatiin viimein ratkaisu 2006 Skotlannin St Andrewsissa alkaneissa neuvotteluissa. Silloin neuvottelupöytään asettuivat Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Tony Blair, Irlannin pääministeri Bertie Ahern sekä Pohjois-Irlannin isoimpien puolueiden johtajat.
Suurimmat näistä puolueista olivat protestanttinen Democratic Unionist Party, jonka johtaja oli pastori Ian Paisley, ja katolilaisten Sinn Féin, jonka pääneuvottelija oli entinen IRA:n johtaja ja parlamentin jäsen Martin McGuinness. Sinn Féinin johtaja oli tuolloin Gerry Adams, joka oli myös neuvotteluissa mukana. Neuvottelut johtivat kummankin puolueen myönnytysten tekoon ja Pohjois-Irlannin yhteishallituksen syntyyn, jonka pääministeriksi (First Minister) tuli 2007 Ian Paisley ja varapääministeriksi (Deputy First Minister) Martin McGuinness.
Ian Paisley (1926–2014) tunnettiin kovasanaisena saarnaajana, joka vastusti roomalaiskatolisuutta, ekumeniaa ja homoseksuaalisuutta. Hän perusti 1970 kalvinistis-fundamentalistisen Free Presbyterian Church of Ulsterin. Euroopan parlamentin jäsenenä toimiessaan hän aiheutti monenlaista pahennusta ja kohua. Hän muun muassa kutsui paavia julkisesti antikristukseksi. Vielä neljä kuukautta ennen St Andrewsin neuvotteluja hän sanoi, että Sinn Féin pääsisi Pohjois-Irlannin hallitukseen vain hänen kuolleen ruumiinsa yli.
Mikä sitten muutti Paisleyn kannan katolilaisiin niin, että hänestä ja McGuinnessista tuli neuvottelujen jälkeen ylimmät ystävykset, ja heille annettiin tunnetun koomikkoparin mukaan nimi “the Chuckle Brothers” (suurin piirtein “hekotteluveljekset”). The Journey antaa tälle mielenmuutokselle yhden mahdollisen selityksen.
Elokuvan tapahtumilla on todellisuuspohja. Neuvotteluihin tullessaan Paisley (Timothy Spall) ja McGuinness (Colm Meaney) eivät ole olleet puheväleissä vuosikymmeniin. Kesken neuvotteluiden Paisleyn pitää lähteä kotiin vaimonsa luo osallistuakseen oman 50-vuotishääpäivänsä viettoon (Paisley oli tällöin jo 80-vuotias). Sinn Féin hyväksyy keskeytyksen sillä ehdolla, että McGuinness lähtisi Paisleyn mukaan ensin automatkalle Edinburghin lentokentälle ja sitten lennolle Pohjois-Irlantiin. Näin myös tapahtuu.
Tony Blairilla (Toby Stephens) ja hänen avustajillaan on suunnitelmana saada Paisley ja McGuinness puhumaan ja liennyttämään välejään matkan aikana. He pelkäävät, että neuvottelut ovat turhia, jollei lähentymistä tapahdu. Sen vuoksi autossa on piilokamera, jolla matkustajien toimia ja puheita pystytään seuraamaan, ja lisäksi autonkuljettaja on nuori MI5:n (tiedustelupalvelun) työntekijä Jack (Freddie Highmore), jolle on annettu tehtäväksi edistää keskusteluyhteyden syntymistä ja käynnissä pitämistä kaikin keinoin. Valvontasysteemi paljastuu myös Sinn Féinin väelle, ja lopulta kaikki seuraavat St Andrewsissa yhdessä jännittyneinä, miten matkalaiset tulevat toimeen keskenään.
Hylätyn kirkon ikkunoissa on kuvia Foxe’s Book of Martyrs -teoksesta. Kuva: SF Studios.
Aluksi McGuinness yrittää yksin pitää nokkelaa keskustelua yllä Paisleyn vain murahdellessa lyhyitä lakonisia sekä raamatunkohtien ja epäluulon maustamia vastauksia. Kun valvojat käskevät kuljettajan pitkittämään matkaa, tämä ottaa pienemmän metsäisen tien, jolla hän ajaa peurakolarin. Kukaan ei vahingoitu, mutta renkaanvaihtamistauko antaa Paisleylle ja McGuinnessille mahdollisuuden jaloitella yhdessä, ja tällöin he päätyvät läheiseen hylättyyn kirkkoon ja sen hautausmaalle. Kirkon ikkunoissa on kuvia protestanttisesta John Foxen Book of Martyrs -teoksesta. Ilmapiiri kirvoittaa myös Paisleyn kielenkannat ja miehet alkavat purkaa sisintään. Vaikka sananvaihto on katkeruuksien sävyttämää, se on myös ilmeisen puhdistavaa.
Matkan taas jatkuessa keskustelun lukot avautuvat vähitellen, ja huumorikin alkaa pilkahdella. Edinburghin lentokentällä Paisley vaatii McGuinnessia pyytämään anteeksi kaikkia IRA:n pahuuksia sovinnon ehtona. Vastaus tähän jääköön kertomatta, jotta jotakin jännitystä säästyisi elokuviinkin!
Elokuva on melkoisen pohjoisirlantilaista/irlantilaista työtä, sillä ohjaaja Nick Hamm ja käsikirjoittaja Colin Bateman ovat syntyjään pohjoisirlantilaisia, kun taas Colm Meaney on syntynyt Dublinissa. Ehkä se on antanut jotakin lisäarvoa elokuvan ilmapiirille ja uskottavuudelle. Sekä Meaney että Spall puhuvat murretta ainakin ulkopuolisen korviin hyvin vakuuttavalla tavalla, ”so they do”. Ei ehkä uskoisi, että yhden automatkan aikana käydyt keskustelut olisi toimiva elokuvan aihe, mutta The Journey osoittaa tämän ennakkoluulon vääräksi. Elokuva on vahvaa tekoa ja valaa uskoa siihen, että vanhat sotakirveet on mahdollista haudata.
Pääosissa ovat Timothy Spall ja Colm Meaney. Kuva: SF Studios.
Arvioitu elokuva: The Journey. Ohjaus: Nick Hamm. Käsikirjoitus: Colin Bateman. Pääosissa: Timothy Spall, Colm Meaney, Freddie Highmore. Ensi-ilta perjantaina 22.12.
