Ye banners.

Valtavirtaistuuko 2000-luvun antisemitismi?

Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä surullinen fakta ei ole enää muutaman alalle vihkiytyneen tutkijan epäilyn ja arvelun varassa, vaan sekä tilastoidut antisemiittiset hyökkäykset, vahingonteot että jatkuva vihapuhe osoittavat yksiselitteisesti, ettei maailmassa ole ollut tällaista määrää juutalaisvihaa sitten toisen maailmansodan.

Antisemitismi on taustaltaan kristillinen ilmiö, ja sen keskeisimmät muodot kehittyivät länsimaissa. Nykyisin kyse ei ole ainoastaan länsimaisesta tai kristillisestä ilmiöstä: juutalaisvastainen vihapuhe on myös monissa muslimimaissa arkipäivää ja se liittyy erityisesti Palestiinan konfliktiin ja Israelin voimatoimiin. Muslimimaista varsinkin Iran, ja viimeisinä viikkoina myrskyn keskelle itsensä ajanut Iranin hallinto on liitetty erilaisiin antisemiittisiin kampanjoihin. Esimerkiksi keväällä 2016 kaksi Iranin hallinnon rahoittamaa kulttuurijärjestöä (taide- ja mediajärjestö Owj sekä kulttuurikeskus Sarcheshmeh) järjestivät holokaustiaiheisen sarjakuvakilpailun. Päämääränä oli löytää useasta maasta mahdollisimman kirjavaa materiaalia, joka tukisi hallinnon Israelin vastustamiseen sekä holokaustin vähättelyyn ja kieltämiseen tähtäävää politiikkaa.

Tulehtuneen Lähi-idän tilanteen ohella myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittautunut konfliktiksi, josta syytetään juutalaisia. Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja Kirill on hämmästyttänyt häikäilemätöntä hyökkäystä tukevilla häikäilemättömillä lausunnoillaan, ja hän piti juutalaisia syyllisinä muun muassa Ukrainan ja Venäjän kirkkojen välirikkoon. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov puolestaan esitti Hitlerin olleen sukutaustaltaan osin juutalainen. Tällä hän yritti perustella, kuinka juutalaistaustainen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saattoi johtaa Ukrainan natsihallintoa. ”Viisaat juutalaiset sanovat, että kiihkeimmät antisemiitit ovat juutalaisia”, totesi Lavrov. Väkevillä sanoilla on väkevät seuraukset, eikä aikaakaan, kun presidentti Vladimir Putin päätyi pyytämään ministerinsä sanoja anteeksi Israelilta.

Jos antisemitismin perintö on idässä pysynyt elossa, voidaan sanoa, että lännessä se elää uutta nousukautta. Yksi merkillisimmistä uusista ilmiöistä on länsimaisten, erityisesti yhdysvaltalaisten julkisuuden henkilöiden ulostulot, joissa he ovat toistelleet epämääräisiä salaliittoajatuksia tai mainostaneet/suositelleet juutalaisvastaisia ajatuksia sisältävää materiaalia. Pääsääntöisesti näiden ajatusten esittäjät ovat käyneet kouluja varsin niukasti. Oppimattomuus ilmenee rajallisena kykynä hahmottaa niin vallitsevia oloja kuin historiallisia ja yhteiskunnallisia kokonaisuuksia ja ilmiöitä.

On kuitenkin huomioitava, että nämä oman alansa ”huiput” nauttivat suurta suosiota. Heillä on valtavia määriä, jopa miljoonia seuraajia sosiaalisessa mediassa, eli heidän ajatuksensa saavat huomattavaa näkyvyyttä. Juutalaisvastaisella postauksella voi olla enemmän lukijoita kuin maailmassa on juutalaisia. Kuten monesti on huomattu, sosiaalinen media on omiaan polarisoimaan keskustelua, jakamaan ihmisiä erimielisiin ryhmiin, ja kuten Yhdysvalloissa on nähty, jopa yllyttämään väkivaltaan.

Viimeisen muutaman viikon aikana antisemitismi on ylittänyt uutiskynnyksen kahdessa eri tapauksessa. Toisessa koripallojoukkue Brooklyn Netsin tähtipelaaja Kyrie Irving suositteli Twitter-tilillään elokuvaa ”Hebrews to Negroes: Wake Up Black America”. Neljä vuotta sitten julkaistu elokuva perustuu Ronald Dalton Jr.:n samannimiseen kirjaan vuodelta 2015. Kyseistä teosta on kuvattu mustien amerikkalaisten salassa pidetyksi historiaksi, joka paljastaa ja erottelee todelliset Jumalan lapset Saatanan kätyreistä. Kirjan on tarkoitus osoittaa, kuinka mustille amerikkalaisille on valehdeltu orjuuden alkuajoista lähtien. Jos näin on tapahtunut, asettuu Ronald Dalton Jr. teoksellaan osaksi samaa jatkumoa.

Juutalaisilla on kirjan mukaan keskeinen asema mustien historiassa. Juutalaisia syytetään orjakaupasta. Aatteellisesti mustiin kohdistuva rasismi pohjautuu juutalaisiin teksteihin. Lisäksi kirjan mukaan korkea-arvoiset juutalaiset ovat myöntäneet palvovansa Saatanaa tai Luciferia. Tässä kohtaa alkaakin käydä selväksi, että teos nojaa vanhoihin juutalaisvastaisiin salaliittoteorioihin ja syytöksiin, etenkin kun sen mukaan myös johtavat vapaamuurarit kuuluvat juutalaisten rinnalla samaan saatananpalvojien porukkaan. Kun kirja vielä esittää juutalaisten vallankäytön pohjautuvan heidän hallinnoimaansa rahamaailmaan ja mediaan, voidaan todeta, että uusien paljastusten sijaan teos (ja elokuva) toistelee maailman pitkäikäisimpiä valheita.

Salaliittoajattelu ei sinänsä ole koripalloilija Irvingille uutta. Hän kieltäytyi jyrkästi koronarokotteista ja on epäillyt julkisesti jopa maapallon muotoa. Toisaalta on vaikea arvioida, kuinka paljon Irvingin uskonnollinen vakaumus vaikutti hänen päätökseensä julkaista kyseinen Twitter-linkki. Irving ilmoitti hiljattain olevansa muslimi, tosin jotkut hänen uskontoa koskevista lausunnoistaan viittaavat mahdollisesti opilliseen avarakatseisuuteen. Antisemitismi on joka tapauksessa ollut ongelma muslimeiksi kääntyneiden mustien amerikkalaisten parissa jo pitkään. Erityisesti Nation of Islam -liike ja sen nykyinen johtohahmo Louis Farrakhan ovat tulleet tunnetuiksi juutalaisvihasta sekä salaliittoteorioiden levittämisestä. Mustaa ylivaltaa korostavat tahot ovat myös pitäneet mustia todellisena valittuna herran kansana – siis levittäneet vastaavaa korvausteologista houretta kuin valkoihoiset kristityt itsestään. Eikä liene sattumaa, että ajatus löytyy myös Kyrie Irvingin mainostamasta kirjasta/elokuvasta ja että näkemys on yksi Louis Farrakhanin ajattelun kulmakivistä.

Koripallojoukkue Brooklyn Netsin omistaja Joseph Tsai kiirehti Twitterissä tuomitsemaan sekä antisemitismin että vihan levittämisen. Hän ilmoitti ottavansa asian puheeksi Kyrie Irvingin kanssa ja korosti, että rotuun, etniseen taustaan tai uskontoon pohjautuva viha vahingoittaa lopulta meistä jokaista, kaikkia ihmisiä.

Keskustelu lieneekin tässä hyvä resepti. Julian Edelman, yksi viimeisen vuosikymmenen menestyneimmistä amerikkalaisen jalkapallon laitahyökkääjistä, on tarttunut useamman kerran urheilijoiden esittämiin antisemiittisiin ennakkoluuloihin ja vihapuheisiin. Itse taustaltaan juutalainen Edelman vastasi esimerkiksi toisen NFL-tähden DeSean Jacksonin sekä koripalloilija Meyers Leonardin juutalaisvastaisiin puheisiin kutsumalla heidät juttelemaan aiheesta ja tutustumaan juutalaisiin tapoihin ja juhliin. Molemmat urheilijoista, niin Hitleriä kehunut ja Farrakhanin puheita jakanut Jackson kuin juutalaisia haukkunut Leonard, pyysivät tekojaan lopulta anteeksi. Kyrie Irvingin kanssa keskustelu voi valitettavasti osoittautua vaikeaksi. Hän ilmoitti, ettei kadu eikä peruuta mitään, mitä on sanonut ja mihin uskoo. Hän korostaa, ettei ole ajatustensa kanssa yksin ja uskoo näkemystensä saavan tulevaisuudessa vain entistä enemmän kannatusta.

Toinen tuore antisemitismiin liittyvä hahmo on hip hop-artisti Ye, aiemmalta nimeltään Kanye West. Ye’n tapaus on hankalammin hahmotettavissa, koska kyseessä on henkilö, joka pyrkii hyötymään kaikenlaisesta huomiosta. On varsin mahdollista, että hän on esittänyt monet antisemitistisiksi tulkituista kommenteistaan vain provosoidakseen ja saadakseen näkyvyyttä (sama koskee hänen vähätteleviä kommenttejaan mustien amerikkalaisten vaikeuksista). Lisäksi, vaikka se ei sinänsä ole mikään perustelu antisemitismille tai rasismille, hän on julkisuuteen kertonut kärsivänsä mielenterveysongelmista.

Ye on viimeisten viikkojen aikana vihjaillut sosiaalisessa mediassa juutalaisten rahavallasta ja esittänyt jopa hyökkäävänsä juutalaisten kimppuun (”I’m going death con 3 on JEWISH PEOPLE”). Ye nähtävästi arvioi asemansa kuitenkin väärin. Kaksi viikkoa sitten hän julisti podcast-ohjelmassa, ettei hänen sponsorinsa, urheiluvaatemerkki Adidas voi tehdä mitään, vaikka hän esittäisi antisemiittisiä kommentteja. Tämän seurauksena Adidas ja useampi muukin yritys vetäytyi kaupallisesta yhteistyöstä. Mediassa on arvioitu kommenttien aiheuttavan hänelle satojen miljoonien dollarien taloudelliset tappiot. Itseään Ye ei edelleenkään pidä antisemiittinä, ja perustelu kuulostaa jo tutulta: hän korostaa, ettei voi olla antisemiitti, sillä mustat ovat todellisia juutalaisia.

Kuten todettu, sosiaalisen median ongelmana on suosittujen henkilöiden saama valtava huomio vailla todellista vastuuta seurauksista. Ye ei ole jäänyt yksin, vaan miljoonien seuraajien joukossa hänellä on runsaasti puolustajia (Ye’llä on pelkästään twitterissä lähes 32 miljoonaa seuraajaa). Jos hänen antisemitisminsä olisikin julkisuuden kaipuuta tai sokeeraamishalua, hänen seuraajansa saattavat vannoa puhtaan juutalaisvastaisuuden nimeen. Ye on pitkään esiintynyt konservatiivioikeiston marttyyrin Donald Trumpin julkisena kannattajana, ja niinpä hänen hartioilleen on viime päivinä soviteltu samaa väärin kohdellun uhrin viittaa. Tässä katsannossa Adidas ja muut Ye’n hylänneet firmat ovat juutalaisten talutusnuorassa ja rankaisevat Ye’tä totuuden puhumisesta. ”Totuus” tulee kuitenkin julki, ja esimerkiksi viime viikonloppuna Jacksonvillessä, Floridassa paikallisen stadionin ulkoseinään heijastettiin valoteksti ”Kanye is right about the jews!!!” (Kanye on oikeassa juutalaisten suhteen!!!)

Uutisiin löytyi myös kuvamateriaalia tapauksesta, jossa pieni ryhmä Ye’n kannattajia kiinnitti banderolleja losangelesilaisen sillan kaiteelle. Niistä yhdessä todettiin (samoin sanoin) Kanyen olevan oikeassa, toisessa kehotettiin tööttäämään auton torvea, jos kuljettaja olisi samaa mieltä. Kannattajat tervehtivät alikulkijoita natsitervehdyksillä ja Amerikan lipulla. Viimeiseen banderolliin oli kirjattu kaksi raamatunkohtaa: Ilm. 3:9 ja Joh.8:44.

Kirkkojen edustajat haluavat usein sijoittaa kristillisen juutalaisvastaisuuden osaksi menneisyyttä, ja tarkastella modernia antisemitismiä sekä holokaustia uudenlaisen, maallisen ja ei-uskonnollisen juutalaisvihan seurauksina. Kuvat losangelesilaiselta sillalta todistavat toista. Edellä mainitut jakeet palauttavat vuoden 2022 antisemitismin takaisin vanhoille juurilleen, kristinuskon alkuvaiheisiin ja uuden testamentin sivuille, missä juutalaiset kuvataan Saatanan lapsina ja Saatanan synagogana.


P. Ahonen.

Kirjoittaja

Paavo Ahonen on tallinnanlieksalainen antisemitismin ja kirkkohistorian tutkija, jonka väitöskirja on painettu Green Bay Packersin väreissä.


'Valtavirtaistuuko 2000-luvun antisemitismi?' kirjoitusta on kommentoitu

  1. Avatar photo

    3.11.2022 @ 16.21 Paavo Ahonen

    Päivitys: Viime viikkojen juutalaisvastaiset ulostulot ovat herättäneet paljon huolta Yhdysvalloissa, ja tällä viikolla aihetta ovat kommentoineet muiden muassa presidentti Barack Obama ja monet eturivin ammattiurheilijat. NBA-tähti Kyrie Irving julkaisi 2.11.2022 joukkueensa Brooklyn Netsin kanssa tiedotteen, jossa hän korosti vastustavansa kaikenlaista vihaa ja vähemmistöjen sortoa. Hän kertoi tiedostavansa toimiensa kielteisen vaikutuksen juutalaisyhteisöön ja ilmoitti ottavansa vastuun teoistaan. Mainostamastaan elokuvasta hän totesi, ettei usko sen olevan kokonaisuuudessaan totta, eikä koe, että se sisällöllisesti edustaa hänen arvojaan ja periaatteitaan. Samassa yhteydessä Kyrie Irving ja hänen joukkueensa Nets ilmoittivat, että kumpainenkin lahjoittaa 500 000 dollaria antisemitismiä vastaan taistelevalle ADL-kansalaisjärjestölle (Anti-Defamation League).

    Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.