John Shelby Spong. Kuva: Wikipedia.

”Valmistaudun kuolemaan elämällä”. Piispa John Shelby Spong, 16.6.1931 – 12.9.2021

Piispa John Shelby Spong tunnusti, ettei meillä ole mitään tietoa tai vaikutusmahdollisuutta siihen, mikä meitä odottaa kuolemamme jälkeen. Siksi meidän on hyvä keskittyä elämään tätä elämää mahdollisimman täydesti ja hyvin. Hänen oma elämänsä oli tästä hyvänä esimerkkinä.

Episkopaalisen kirkon Newarkin hiippakunnan piispa Spong, ystävien kesken Jack, tuli maailmalla tunnetuksi merkityksellisestä elämästään. Ennen kaikkea hänet tunnettiin ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tinkimättömänä puolestapuhujana. Hän oli vaikuttamassa kotimaansa Yhdysvaltojen afroamerikkalaisten ja muiden etnisten vähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien toteutumiseen tähtäävässä liikehdinnässä ja sittemmin tuli tunnetuksi seksuaalisen ja sukupuolisen tasa-arvon julistajana ja omassa hiippakunnassaan myös toteuttajana. Spong johti kaikkien ihmisten yhtäläisen arvon Jeesuksen toiminnasta ja Raamatun sanomasta. Tämän johdosta monet konservatiivikristityt vihasivat häntä.

Toinen syy Amerikan evankelikaalien vihapuheeseen Spongia kohtaan oli hänen rohkeasti korostamansa uudistusmielinen teologia, joka kertoo hänen rakkaudestaan kristinuskoa ja maailmanlaajaa kirkkoa kohtaan. Spong oli aktiivinen jumalanpalveluksiin osallistuja myös eläkepäivinään. Hän olisi halunnut kirkkojen uudistuvan niin, että kristinuskon sanomalla olisi merkitystä nykyajassa ja vielä tulevillekin polville. Tunnettu oli hänen sanontansa ”kristinuskon on muututtava tai se kuolee”. Teologisesti Spongin ajatteluun hänen omien sanojensa mukaan vaikutti varsinkin piispa John A. T. Robinson, jonka teos Honest to God ammensi Paul Tillichin ja Dietrich Bonhoefferin teologiasta ja teki suuren vaikutuksen Jack Spongiin. Spongin usein toistama korostus oli, että Jumala ei mahdu meidän määritelmiimme, oppilauselmiimme tai tunnustuksiimme, vaan on aina paljon suurempi.

Spong Suomessa

Piispa Spong vieraili ensimmäisen kerran Suomessa Helsingissä kirkkopäivillä vuonna 2003. Hänen vierailunsa sai aikaan melkoisen keskustelun. Spong sanoi esitelmässään, että teismi, usko Jumalaan persoonallisena olentona, ei enää toimi, ei ole uskottava tässä ajassa. Spong ei kuitenkaan ollut ateisti. Hänelle Jumala on todellisuutta. Jumala on elämä, Jumala on rakkaus ja Jumala on kaiken olemisen perusta. Ei ole mitään ilman Jumalaa.

Toisen kerran piispa Spong tuli kutsusta Kuopion hiippakunnan vieraaksi vain pari vuotta myöhemmin, toukokuussa 2005. Jo tulomatka oli erikoinen: Spong kertoi, että jotkut konservatiivikristityt olivat toivoneet ja rukoilleet, että hänen lentokoneensa tuhoutuisi ja hän kuolisi matkallaan Suomeen.

Kuopiossa hänet kuitenkin otettiin ystävällisesti vastaan, saunotettiin ja uitettiin jääkylmässä Kallavedessä. Piispa Wille Riekkisen lahjoittamia kävelysauvoja kokeiltiin Puijon maastossa, näin Jack ja puolisonsa Christine saivat hyvää harjoitusta pian edessä olevaan vaellukseen Brittein saarilla. Mutta vastustusta riitti kyllä täälläkin. Tuomiokirkon saarnastuoliin ei hiippakunnan arvovieras ollut tervetullut. Joensuun yliopistoon häntä ei haluttu puhujaksi, koska häntä ei pidetty varteenotettavana teologina. Kuopion yliopistossa hän kuitenkin esitelmöi yhdestä mieliaiheistaan: ”When Old Definitions Confront New Knowledge”. Siilinjärven seurakunta kutsui hänet saarnaamaan Vuorelan kirkkoon. Tapansa mukaan hän vetäytyi yksin hiljaisuuteen ennen messun alkua. Hiippakunnan papistoa hän tapasi Valamon luostarissa.

Kuopion vierailusta erityisesti mieleeni jäi Spongin sana: ”Piispan pitää olla muita pappeja vapaamielisempi ja hullumpi. Silloin kenenkään ei tarvitse pelätä häntä ja papit uskaltavat olla luovia.” Tiedän usean hiippakuntamme papin rohkaistuneen Spongin puheista ja esimerkistä.

Piispa Spong oli rohkea sananjulistaja, jonka evankeliumin ytimessä oli rakkaus. Hänen Kuopiossa saamansa kävelysauvat ovat toivottavasti pian jonkun muun käytössä. Niitä, jotka kulkevat hänen polkujaan rohkeasti tarvitaan myös Suomessa. Kristinuskon ydinsanomalla on annettavaa tälle sukupolvelle ja – jos se meistä riippuu – myös meidän jälkeemme merkityksellistä elämää etsiville.


Kirjoittaja

Teologian tohtori Sakari Häkkinen toimii Kuopion hiippakunnan hiippakuntadekaanina. Hän on väitellyt varhaisesta juutalaiskristillisyydestä vuonna 1999 Helsingin yliopistossa.


'”Valmistaudun kuolemaan elämällä”. Piispa John Shelby Spong, 16.6.1931 – 12.9.2021' kirjoitusta on kommentoitu

  1. 15.9.2021 @ 21.37 Felix

    Hienoa että 90-vuotiaaksi elänyttä John Shelby Spongia muistetaan ja että hänet aikanaan kutsuttiin Suomeen. Hän oli merkittävä ja selkeäsanainen ajattelija, vaikka monelle liian radikaali uudistaja. Onneksi hän elää kirjojensa ja puheidensa kautta.

    Dos. Matti Myllykoski arvioi Kotimaa-lehden mukaan (13.9.2021), että Spongin panos on teologisessa ja älyllisessä keskustelussa, mutta enää ei ole sen aika. ”Kirkolla on juuri nyt muita huolenaiheita kuin liberaaliteologian esille nostavat älylliset haasteet.”

    Jäin miettimään, että mitähän nuo muut huolenaiheet ovat ja miksi ne ovat tärkeämpiä kuin Spongin esillä pitämät teemat.

    Nähdäkseni John Shelby Spongin esille ottamat kysymykset ovat niin perustavia, että jos niihin ei saada pian kunnollisia uudenlaisia vastauksia, kirkolla ei ole kohta enää mitään huolenaiheita käsiteltävänään.

    Vastaa

  2. 16.9.2021 @ 12.15 Matti Taneli

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta Sakari Häkkiselle!

    Kiinnostavaa on myös se, miksi monet, jotka suhtautuvat Bonhoefferin näkemyksiin myönteisesti, suhtautuvat Spongin näkemykseen kielteisesti.

    Vastaa

  3. 17.9.2021 @ 11.32 Matti J Kuronen

    Spongin suuri viisaus avautui minulle hänen paimenkirjeessään, missä hän ilmoitti lopettavansa keskustelun sukupuolivähemmistöistä, koska se loukkaa sekä heitä että kirkkoa.

    Vastaa

  4. 16.10.2021 @ 23.18 Felix

    Jos joku on kiinnostunut, tästä linkistä pääsee katsomaan John Shelby Spongin siunaustilaisuuden (15.10. 2021) tallennetta:

    https://youtu.be/c_1I6ahjzPY

    Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.