Rasismi ei ole valkoisen evankelikaalisuuden vika vaan ominaispiirre. Se ei ole tullut näkyviin vasta evankelikaalien Trumpille osoittaman vahvan kannatuksen myötä, vaan se on kuulunut liikkeeseen alusta lähtien. Tämä on Pennsylvanian yliopiston uskonnon tutkimuksen professorin Anthea Butlerin kirjan ydinsisältö.
Kirjan alaotsikko, the politics of morality, viittaa siihen, että moraali tai moraalisuus ei ole valkoisille evankelikaaleille uskonnollinen kysymys vaan poliittinen työkalu. Siihen vetoaminen auttaa peittelemään rasistisia tai seksistisiä lausuntoja tai lakeja, joita he usein tukevat. Moraalikriteereitä (seksiin, perheeseen tai rahaan liittyviä) valkoiset evankelikaalit eivät sovella itseensä (eivätkä Trumpiin), vaan ne ovat ase, jolla he ovat saaneet helposti esimerkiksi mustat perheet näyttämään epämoraalisilta.
Vuoden 2016 vaaleissa hieman yli 80 % valkoisista evankelikaaleista antoi äänensä Trumpille, ja heidän tukensa on säilynyt niin vahvana, että vaikka se oli hieman laskenut 2020 vaaleihin mennessä, se oli silti vielä 75 %. Heidän parissaan elää kaikkein vahvimpana (60 %) kaikista amerikkalaisista uskonnollisista ryhmistä uskomus, että Trump menetti voiton vääryydellä.
Butlerin näkemys on, että valkoisille evankelikaaleille tärkeää ei ole tavallisesti eri määritelmissä mainittu biblisismi, raamattu-uskollisuus, tai muut teologiset seikat vaan auktoriteettiasema ja valta, niihin pyrkiminen ja niiden säilyttäminen. Valkoisen patriarkaatin suojelu menee yli muiden seikkojen, ja siitä ovat saaneet kärsiä evankelikaalisuuden vähemmistöt, latinot ja mustat, joihin Butler itsekin kuuluu.
Itse asiassa valkoisia evankelikaaleja ei Butlerin mukaan voi edes pitää yksinkertaisesti uskonnollisena ryhmänä. Se on ennen muuta nationalistinen poliittinen liike, jonka pyrkimyksenä on tukea valkoisten kristittyjen miesten ylivaltaa kaikkien muiden kustannuksella. Se on hyötynyt rasismista niin yksilötasolla kuin rakenteellisella tasolla, tosin kätkien sen moraalisuuden ja patrioottisen nationalismin kaapuun.
Butler painottaa, että rasismi ei putkahtanut valkoisilla evankelikaaleilla pintaan vastaan Trumpin aikakaudella, vaan se oli kuulunut heidän ajatteluunsa 1800-luvulta lähtien. Silloin evankelikaalit hyväksyivät orjuuden ja käyttivät kärkkäästi tiettyjä raamatunkohtia oikeuttaakseen orjien omistuksen, alistamisen ja huonon kohtelun. Hän ei kiistä sitä, että eräät evankelikaalit olivat abolitionisteja eli orjuuden poistamisen kannattajia.
Ptesidentti Eisenhowerin kaudesta (1953–1961) lähtien valkoiset evankelikaalit ovat olleet kiinteästi liitoksissa republikaanisen puolueen kanssa, ja liike on nykyään kyvytön irtautumaan näistä siteistä. Valkoisten evankelikaalien republikanisoitumisessa etenkin huippusuositun saarnaaja Billy Grahamin henkilökohtaiset suhteet republikaanipresidentteihin ovat olleet tärkeässä osassa.
Butler haluaa kumota käsityksen, että Graham olisi ollut erityisen edistyksellinen parempien rotusuhteiden luomisessa. Hän toteaa, että Grahamilla oli kyllä varovaisia yrityksiä edistää integraatiota omissa kampanjoissaan, mutta että tämä oli kuitenkin pikemminkin sitä mieltä, että poliitikkojen ei pitäisi kiirehtiä mustien oikeuksien lisäämisessä vaan antaa Jumalan huolehtia siitä.
Anthea Butlerin teos on pieni mutta pippurinen. Hänen huomionsa valkoisten evankelikaalien rasismista tuntuvat paikoin hätkähdyttäviltä mutta eivät epäuskottavilta.
Arvioitu teos: Anthea Butler, White Evangelical Racism. The Politics of Morality in America. The University of North Carolina Press 2021. 164 s.
Katso myös: Mikko Ketola, Evankelikaalien militantti maskuliinisuus. Vartija 14.8.2021.
