TV7:n logo. Kuva: Wikipedia.

TV7:stä Suomen katsotuin kanava? Mietiskelyjä profetioiden äärellä

Taivas TV7 on syksyllä 2003 käynnistynyt herätyskristillinen tv-kanava, jonka toimitusjohtajana on alusta alkaen ollut kanavan perustaja Martti Ojares (s. 1942). Hän toimi ennen eläkkeelle jäämistään Sanoma Oyj:n varatoimitusjohtajana. TV7:n julkikuva onkin vahvasti henkilöitynyt Ojarekseen ja hänen vaimoonsa Mirjaan. Martti Ojares on useaan kertaan julkisuudessa esittänyt, että TV7 olisi vielä hänen elinaikanaan Suomen suosituin kanava, esimerkiksi Helsingin Sanomissa 12.5.2019: ”Ennen kuin poistun tästä maailmasta, TV7 on Suomen katsotuin kanava.” Ojareksen mukaan hän on saanut profetian kanavan kasvusta jo vuonna 2004. Kvantitatiivisesti suurimman kanavan asemaan TV7:llä on toki vielä matkaa. Muutaman vuoden takaisen tiedon mukaan kanavalla on viikoittain 200 000 katsojaa, kun Yle TV1:n yhtä (tavanomaista) ohjelmaa voi katsella 1,5 miljoonaa ihmistä.

Profetiat ovat ylipäänsä olleet koko Ojaresten TV7:n uran ajan tärkeässä roolissa. Kirjassa Jumalan seitsemäs ihme, jossa käydään läpi kanavan perustamisvaiheita, kerrotaan useista profetioista. Syyskuussa 2002 evankelista Tauno Rantala profetoi, että Jumala tekee Martti Ojareksen ”jotain suurta Suomen kansan hyväksi.” Kansainvälinen evankelista Rodney Howard-Browne, joka on ollut mukana mm. 1990-luvun Toronton ”nauruherätyksessä”, puolestaan profetoi Ojarekselle helmikuussa 2003 tv-kanavan perustamisesta. Tässä työssä ”Herra osoittaa sinua [Ojaresta] kohtaan yliluonnollista mielisuosiota.” Profetian mukaan Ojarekselle annetaan työn suorittamiseksi erityinen voitelu Jumalalta. Edelleen keväällä 2003 Ojares keskusteli Suomessa vierailleen englantilaisen evankelistan David Sandozin kanssa, joka kertoi ”hengessä tuntevansa”, että Herra antaa Ojarekselle viisauden valita kanavalle oikeat ohjelmat. Sandozin hengen mukaan kanavalla tulisi olla vähintään 30 prosenttia ylistystä ja opetusta. Viesti jatkui kiinnostavasti: Ojares ei saisi luovuttaa tehtävää kenellekään muulle. Esimerkkejä profetioista voisi jatkaa.

TV7:n perustaminen ja toiminta ovat siis vahvasti ankkuroituja paitsi konservatiiviseen Raamatun tulkintaan, myös herätyskristilliseen profetiakulttuuriin. On selvää, että tällaiset profetiasanomat ovat voimakkaasti vaikuttaneet Ojaresten itseymmärrykseen Jumalan erityisinä työkaluina. Suhtautuipa profetioihin miten tahansa, ne ovat joka tapauksessa varmasti antaneet Martti Ojarekselle tarvittavaa sitkeyttä tv-kanavan perustamisessa ja johtamisessa. TV7:ää voi pitää jonkinlaisena menestystarinana. Kanava toimii Suomen ohella myös Virossa ja Ruotsissa sekä lähettää venäjänkielistä ohjelmaa. Lisäksi TV7:llä on Israelissa, Jerusalemissa uutistoimitus. Rahat toimintaan tulevat pääosin katsojien lahjoituksina. Mutta voisiko profetia TV7:stä Suomen katsotuimpana kanavana todella joskus toteutua?

Martti Ojares. Kuva TV7:n sivuilta.

Martti Ojares. Kuva TV7:n sivuilta.

Kanavaa vuosia silmäilleenä ja tutkailleena sanon, että ennustuksen toteutuminen olisi enemmän kuin ihme. Kirkon jäsenmäärä on tasaisesti laskenut 2000-luvulla (vuoden 2019 alussa se oli enää niukasti alle 70 % suomalaisista). Yksi syy jäsenkatoon on kirkon konservatiiviseksi mielletty suhtautuminen seksuaalikysymyksiin. Väitän myös, että monet kirkon opit ovat useimmille (koulutetuille) nykyihmisille vaikeita ymmärtää – tuulahduksia vieraasta maailmasta. Kuinka ihmeessä samat ihmiset kääntyisivät suurin joukoin katsomaan kirkon opetusta paljon konservatiivisempaa, putkikristillistä TV-kanavaa? TV7 tuntuu leijuvan niin vahvasti omassa maailmassaan, että sillä ei yksinkertaisesti ole kosketuspintaa useimpien suomalaisten elämään, olipa kyse ei-hengellisistä tai jopa hengellisistä kansalaisista. Toisaalta on kiinnostavaa, että TV7:n mainitseminen niin sanottujen liberaalien kristittyjen seurassa synnyttää usein kilpalaulannan: minä en ainakaan katso sitä kanavaa!

Tutkitaanpa kanavan ohjelmatarjontaa. Pikaisesti tarkasteltuna keväisen viikon ohjelmaoppaasta löytyy saarnaohjelmia, Raamatun opetusta, Israel-ohjelmia, lastenohjelmia, keskusteluja, hengellistä musiikkia. Ohjelmaa tulee ympäri vuorokauden, ja lähetyksiä uusitaan tasaisesti. Ulkomaisia ohjelmia on jonkin verran, mutta amerikkalaisen evankelikaalisuuden kanavaa TV7:sta ei ole tullut, kuten jotkut kriitikot alkuvaiheessa epäilivät. Heikki Kiseleff on 2018 ilmestyneessä gradussaan analysoinut TV7:n ohjelmia. Hänen luokittelunsa mukaan (otosviikko keväältä 2017) ohjelmien viisi yleisimmin esiintyvää elementtiä ovat Raamatun lukeminen, opetus, henkilökohtaiset, todistukset, rukous ja rahallisen tuen pyytäminen. Toki evankeliointi kulkee teemana lähes kaikissa ohjelmissa. TV7:n sivuston mukaan ohjelmiston sisällöstä vastaa viime kädessä kanavan toimitusjohtaja eli Martti Ojares.

TV7:n ohjelmatarjonnasta on vaikea löytää ohjelmaa, joka voisi kiinnostaa ei-uskovaista keskivertosuomalaista. Tällaisia voivat toki olla jotkin sielunhoidolliset ohjelmat ja dokumentit. Mutta ohjelmien jatkuva käännytystendenssi on uuvuttavaa (vaikka Jumalan armostakin saarnataan ja toisaalta tuomiolla sekä lopun ajoilla pelottelu ahdistavaa. Jossakin väijyy vihollinen, olipa se itse vihtahousu, yhteiskunnan jatkuva maallistuminen, islam tai (erityisesti profetioissa julistettu) uhka itärajan takana. Eikö hengellisyyttä tosiaan voisi kanavalla ymmärtää edes hiukan laajemmin? Ehkä Alfa-TV:ltä, toiselta kristillistaustaiselta kanavalta, voisi oppia jotakin? TV7:ää vaivaa niin sanottu herätyskokousparadoksi. Ohjelmia katsovat ennen kaikkea ihmiset, jotka jo ovat uskossa.

Itse asiassa hengellinen kiinnostus ei ole kuollut yhteiskunnassamme. Alma-median vuosi sitten tekemän kyselyn mukaan 58 % suomalaista uskoo jonkin uskonnon Jumalaan tai vähintäänkin johonkin korkeampaan voimaan (33 % uskoo luterilaisen kirkon Jumalaan). Lisäksi monet meditoivat tai joogaavat hengellisten tavoitteiden kera tai ilman niitä. Eikö TV7:nkin kristillistä sanomaa voisi silti tuoda esille, vaikka antaisi muillekin hengellisille etsijöille keskustelutilaa?

Jotta TV7:n katsojamäärät nousisivat edes kohtuullisesti, tarvittaisiin maassa joko jättimäinen kristillis-hengellinen tai uuskonservatiivinen poliittinen herätys. TV7:llä on myös poliittiseksi luokiteltavaa ohjelmaa. Tähän kuuluvat esimerkiksi Martti Ojareksen pojan, Rami Ojareksen vetämät Konservatiiviset uutiset. Lisäksi monissa keskusteluohjelmissa puolustetaan tiukasti avioliittoa vain miehen ja naisen liittona sekä torjutaan homoseksuaalisuuden harjoittaminen ja ylipäänsä kaikenlainen ”gender-ideologia”. Erityinen piirre TV7:llä ovat monet Israeliin liittyvät ohjelmat. Israeliin ja juutalaisiin tietenkin suhtaudutaan kanavalla myönteisesti (Jumalahan lupaa Vanhassa testamentissa siunata sitä, joka siunaa Israelia); lisäksi Israelilla ajatellaan olevan tärkeä rooli raamatullisissa lopun ajan tapahtumissa. Eräänlaisesta konservatiivista tiedepolitiikkaa edustavat ohjelmat, joissa torjutaan evoluutioteoria ja jopa puolustetaan luomisoppia.

Rami Ojares toimittaa Konservatiivisia uutisia. Kuva TV7:n sivuilta.

Rami Ojares toimittaa Konservatiivisia uutisia. Kuva TV7:n sivuilta.

Silti TV7:n pitäisi laajentaa poliittista ulottuvuuttaan huomattavasti, jotta katsojia kerättäisiin sitä kautta. Toki eduskuntavaalit osoittivat, että varsinkin perussuomalaisella konservatiivisuudella maahanmuuttokritiikkeineen on huomattava kannatus Suomessa. Mutta vaikka luultavasti useimmat herätyskristityt ovat kansallis-konservatiivisesti ajattelevia, harvat kansalliskonservatiivit ovat herätyskristittyjä. Usein vaikuttaa siltä, että Ojareksen ja monen muunkin ohjelmantekijän mielestä kultainen aika Suomessa oli 1950-luku tai ehkä paremminkin 1930-luku, kun kristillinen yhtenäiskulttuuri vielä kukoisti. Mutta kristillinen isänmaallisuus oli tuolloin luonteeltaan ennen kaikkea luterilais-isänmaallista, ei herätyskristillistä.

Otetaanpa sosiologinen näkökulma. Uskontososiologista tutkimusta on vuosikymmenet hallinnut näkemys sekularisaatiosta, etenevästä maallistumisesta, kun on etsitty selitystä uskonnon hiipuvalle roolille erityisesti länsimaisessa yhteiskunnassa. Maallistuminen taas on yhteydessä modernisaatioon: kaupungistumiseen (moniarvoistumiseen), tieteen kehitykseen ja yhteiskunnan toimintojen rationalisoitumiseen. Moderni yhteiskunta on yksinkertaisesti ottanut monet uskonnollisten instituutioiden tehtävät hoitaakseen. Ajatellaanpa tilannetta esimerkiksi Suomessa. Kirkon sijaan ensisijaisesti sosiaalivaltio huolehtii sosiaalisten ongelmien hoitamisesta; tiede vastaa kognitiivisiin kysymyksiin; psykiatria ja psykoterapia huolehtivat ns. sielunhoidosta; moraaliset ratkaisut tehdään yksilön, ei yhteisen arvokollektiivin tasolla; ja hengellisiä tarpeita voi tyydyttää monilla tavoilla varsinkin nykyisessä internet-yhteiskunnassa. Kirkolle näyttää jäävän vain rooli uskonnollisia riittejä ja rituaaleja ylläpitävänä laitoksena.

Jotkut tutkijat ovat kuitenkin väittäneet, että modernisaation ja heikkenevän uskonnollisuuden yhteys liittyy pikemminkin yhteiskunnan taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tämä kehitys on mahdollistanut poikkeuksellisen eksistentiaalisen turvallisuuden tason modernissa yhteiskunnassa ja turvallisuus ymmärrettävästi liberalisoi ihmisten arvoja. Mutta jos eksistentiaalisen turvallisuuden tunne olisi vakavasti uhattuna, myös modernissa yhteiskunnassa ihmisten arvot voisivat muuttua aikaisempaa selvästi konservatiivisemmiksi.

Jälkimmäinen sekularisaationäkemys ei ole lainkaan epäuskottava. Yksi eksistentiaalis-yhteiskunnallisen uhan muodostava tekijä voisi olla tulevaisuuden Euroopassa muun muassa ympäristöongelmiin kytkeytyvä, jopa kansainvaellukseksi paisuva uusi maahanmuuttokriisi. On hyvin uskottavaa, että tällaisessa tilanteessa monet kansalaiset hakisivat turvaa oman kulttuurinsa perinteisistä arvoista, jotka Euroopassa pohjaavat paljolti kristinuskoon. Mutta tämä kristinuskon muoto tuskin olisi herätyskristillisyys, ellei sitten Ojareskin haluaisi muuttaa kanavaansa ennen kaikkea poliittisen julistuksen foorumiksi.

Lopuksi, kaikella kunnioituksella Ojaresten työtä kohtaan: TV7:ään sopii sama huomio, jonka Seppo A. Teinonen kertoo tehneensä opettajastaan, herätyskristillisesti asennoituneesta professori Osmo Tiililästä.  Miehet olivat yhteisellä junamatkalla takavuosien Länsi-Saksassa. Tiililä oli katsellut Ruhrin alueen työläisiä näiden palatessa työmaaltaan ja aprikoinut, kuinka nuokin ihmiset voisivat löytää Kristuksen. Silloin Teinonen kertoo oivaltaneensa Tiililän teologian keskeisen ongelman: Tiililän Kristus ei inkarnoidu ihmisissä.

 

Kirjallisuus

Kiseleff H. (2018). Taivas kanavalla – Taivas TV7 ja suomalainen sähköinen kirkko. Käytännöllisen teologian pro gradu -työ. Helsingin yliopisto.

Martikainen T., Ketola K. & Taira T. (Toim.) (2018). Uskontososiologia (1. painos.). Turku: Eetos ry.

Ojares Mirja ja Martti (toim. Risto Siltanen) (2007). Jumalan seitsemäs ihme: kristillisen tv-kanavan synty Suomessa. Helsinki: Kuva ja sana.


Leo Näreaho

Kirjoittaja

Kirjoittaja on uskonnonfilosofian dosentti Helsingin yliopistossa.


'TV7:stä Suomen katsotuin kanava? Mietiskelyjä profetioiden äärellä' kirjoitusta on kommentoitu

  1. 13.6.2019 @ 11.22 Tomppa

    Olisi kyllä hienoa tietää kuinka paljon näitä ”pienempiä” kanavia katsotaan, kun huomioidaan esimerkiksi netin kautta katselu niin luulen TV7 olevan aika korkealla katselumäärissä. Kuten Israel News ohjelma vetää katosjia ympäri maailman suuria määriä. Olisi mukava tietää muidenkin kuin pääkanavien ohjelmien todellisia katsojamääriä, mistäköhän saisi tietoa?

    Vastaa

    • 21.6.2019 @ 6.18 Timo A. Laine

      Jokainen elävä ja kuollut juutalainen on katoamaton todiste siitä, että kristillinen usko on väärässä. Jos ja kun juutalaiset saavat messiaansa, hän ei ainakaan ole Jeesus. Kaikkein vähiten Israel kansana kääntyisi kristityiksi. Aivan luonnoton uskomus.
      ”Sairas ihminen, kristitty.” (Nietzsche)

      Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.