Pohdimme maailmankaikkeuden alkua, ihmisyyden ja elämän ilmestymistä kuten heimoveljemme tuhansia vuosia aiemmin. Silmiin osui pari keskustelua teemasta. Kummassakin on mukana kaksi uskontoa kunnioittavaa eettisesti sitoutunutta osapuolta, joiden katsomuksien painotuksissa on kuitenkin tärkeä ero.
Tunnetun some-vaikuttajan Jordan Petersonin parina on konservatiivinen kirjailija ja TV-shown vetäjä Eric Metaxas. Aiheena herätyshenkinen julkaisu Metaxas:Letter to the American Church (2022).Kreikkalaiskatolisessa kodissa kasvanut ja sittemmin episkopaalisen kirkon riveissä elänyt Eric Metaxas luokittelee itsensä yhteiskristillisyyteen viittaavalla määreellä ”mere christian”. Hän on julkaissut myös elämänkerta-tyyppiset kirjat Dietrich Bonhoefferista ja Martin Lutherista.
Metaxas on luunkova antidemokraatti, jonka missio olisi ”Deep State” -kauhistuksen poisjuuriminen. Notkeapuheisen, älykkään, kirjallisuutta ja modernia tietoa hallitsevan sanavirtuoosin fasadin takana on amerikkalaisittain tuttu pysähtynyt sunday school -kristinoppi. Hän kertoo heräämiskokemuksestaan, joka muutti kaiken 24-vuotiaana. Mieliharrastuksensa on kalastus. Isänsä oli kertonut, miten varhaiskristityille kreikankielinen sana ICHTYS (kala) oli kristussymboli. Eric näki unen, jossa hän oli kalastamassa jäällä. Avannosta nousi kala, jonka väri oli kultainen. Eric tajusi, että hän oli kohdannut unessaan Kristuksen. Jippii/halleluja.
Keskustelussa Jordan Petersonin kanssa ja selittäessään teostaan Metaxas tekee häpeämättömän rinnastuksen nykykristittyjen hampaattoman uskon ja natsi-Saksan välille. Saksan kansa ummisti silmänsä Hitlerin juonien ja julmuuden edessä. Kirjoittajan mukaan nykyamerikkalainen mauton ja pliisu uskonnollisuus on hampaaton ja hiljaa. Vastustettavia iljettäviä asioita ovat ilmeisimmin Pride-ilmiö, homoliitot, trans-ihmiset, liberaali yhteiskunta ja suvaitseva kirkollisuus. Bonhoefferin urhea humaanisuus ja kapinallinen kristillinen rohkeus muljautetaan näin suvaitsemattoman telaketju-kristillisyyden tukijaksi.
Jordan Peterson on uskontoa arvostava intellektuelli. Kritiikittömän jakeiden resitoinnin sijasta hän etsii viisauden jyviä ja kulttuurisia merkityksiä Raamatun kertomusten kerroksista. Hänellä on uskoakseni kylliksi nöyryyttä ymmärtääkseen nykyihmisen maailman mutkikkuutta ja kunnioittaakseen myös rehellisen kristillisen agnostismin kaltaista uskonnollista tunnetta. Jo ensi tahtien aikana Metaxas hyppää puhetapaan, jossa jumalausko kaikkine määreineen on kuin vaivattomasti selvä lähtökohta. Pohtijat, kirjaimellisen totuuden epäilijät, filosofisen pidättyvyyden edustajat ovat kuin suodatettu ulos puhevallan piiristä. Jordan Peterson koettaa tiukata, miten Eric päättelee, että hänelle puhui Jumala, eivätkä ajatukset syntyneet hänen tajunnassaan; yritys kilpistyy ja todistusmonologi jatkuu.
Kaksi taitavaa puhujaa, someviestinnän mestaria, älyllisen vuorovaikutuksen ikonia puhuvat hienovaraisesti toistensa ohi. Jokin jaettu intellektuaalinen pohjamotiivi kannattelee sivistyneen puheen hyvettä. Kuulijalle jää arvoitus tutkittavaksi.
James Tour ja prebioottinen pimeys
Toinen keskustelu on yhtä jännittävä rivien välisen ohipuhumisen näytös. Haastateltavana on professori James Tour, orgaaniseen prebioottiseen kemiaan perehtynyt tutkija, jolla on ainutlaatuisen painavaa sanottavaa tärkeimmästä tieteen ja tieteenfilosofian avoimesta kysymyksestä: elämän ilmaantumisesta maapallolle tai ylipäänsä maailmankaikkeuteen.
James Tour esitti tiedemiehen vaatimattomalla tyylillä jyrähtävän tietoiskun. Huolimatta pian vuosisadan kestäneestä tutkimuksen ponnistuksesta tieteellä ei ole oikeastaan aavistustakaan elämän synnystä. 1950 luvulla ns. Millerin-Ureyn kokeessa johdettiin sähköpurkauksia vesi-metaani-vety-ammoniakkiseokseen ja havaittiin syntyvän aminohappomolekyylejä. Tämä johti juhlittuun hypoteesiin maapallon alkuvaiheen merissä salamoiden katalysoimien kemiallisten prosessien mahdollisesta roolista elämän synnyssä (Oparinin hypoteesi). James Tourin mukaan nykytiede joutuu tunnustamaan, että elämän synnyn prosessia ei ole pystytty jäljittelemään, ja tieteellä ei ole aavistustakaan (not even a clue!) miten elämän käynnistymiseen johtava synteesi olisi voinut tapahtua. Ensimmäisen elävän solun syntymiseen johtava polku on samantapainen mysteeri ja tieteellisesti avoin kysymys kuin big bang -hypoteesi. Lisätään listaan tajuisuudeksi kutsuttu ilmiö ja tieteen ja tiedonfilosofian kotitehtäväpaketti jää odottamaan ratkaisijaa.
James Tour on myös yliopistovuosistaan lähtien ollut vakaumuksellinen kristitty, mutta hän pidättäytyy kokonaan vetoamasta uskonnon dogmaan, älykkääseen suunniteluun tms. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että elämän synnyn mysteeriin löytyy naturalistisen metodin muodossa lisävalaistusta ja kenties huomattavaakin edistystä, mutta hänen toteamuksensa on: nykytieteellä ei ole tarjota vastausta.
Tourin keskustelupari on William Lane Craig, tunnettu uskonnonfilosofian nimi, joka koettaa silloittaa uskonnon ja tieteen välistä juopaa kristillisen apologian nimissä. W. L. Craig on esimerkki strategiasta, jonka fundamentalismiin sitoutunut kristinusko valitsee. Tieteen myöntämä tiedon aukollisuus ja maailman selityksien puuttuminen todistaa hänelle nimenomaan Raamatun ilmoittaman maailmankuvan oikeellisuudesta. Sen sijaan olisi oikein pitäytyä kuulemaan James Tourin viesti. Nykytieteellä ei ole hallussaan selitystä elämän synnystä. Piste. Tämä ei tarkoita tai oikeuta päätelmää, että jollain muulla taholla olisi. Raamatun arvo ja merkitys on kokonaan muulla suunnalla kuin tieteellisen tiedon manuaalina tai maailmanselityksen opaskirjana.
Luonnon ja tajuisuuden mysteerin edessä on hyvä pysähtyä ja nauttia nöyrästi hiljaisuudesta ja elämän ihmeen kunnioituksesta. Tieteen avaamat tuntemattomat tiedon ulapat ja avoimet kysymykset ovat kiehtovia. Mainitsen James Tourin esityksestä vain yhden herkkupalan. Yksi monimutkaisten molekyylien ominaisuus on ns. kiraalisuus, jonka molekyylifysiikka on havainnut. Saman molekyylin avaruudellinen rakenne voi olla oikeakätinen tai vasenkätinen, tavalla, jossa toista ei voi kääntelemällä palauttaa toiseksi. Näillä ns. stereo-isomeereillä on kemiallisia ominaisuuksia, jotka ovat välttämättömiä elävien solujen rakenteissa. Ilmiö on yksi biologiaan johtavien synteesipolkujen mysteereistä, joiden edessä nykytiede pidättelee henkeä ja pidättäytyy ennustamasta pikaisia voittoja.
William Lane Craig yrittää nähdä James Tourin viestin oman uskonnollisen ajatuskaavionsa mukaisena ja teologiset formulointinsa ikään kuin Tourin kertomuksen tarkennuksiksi tai puuttuviksi palasiksi. Yritys vaikuttaa säälittävältä. Maailman syvää mysteeriä voisi kunnioittaa juuri sellaisena, tuntemattoman syvyyden reunana, josta voimme lausua vain huokauksia, runoja ja rukouksia. Filon Alexandrialaisen ja Mestari Eckartin allegorisen tarkastelukulman tapaan.
