AI.

Tekoäly ja saarnatuoli

Vuonna 1770 patentoitiin kehruukone, joka auttoi moninkertaistamaan tekstiilin tuotannon. Kehruu-Jennyksi kutsuttua laitetta on sanottu teollisen vallankumouksen lähtömerkiksi. Langan hinta romahti ja kehrääjien ymmärrettävä tyytymättömyys johti tihutöihin. Useiden oivallusten ja patentoitujen keksintöjen tuloksena kehruun teho moninkertaistui niin, että 1800-luvun alussa vesi- ja lopulta höyryvoimalla toimivia tehtaita oli Britanniassa jo toista sataa. Samaan aikaan nousi luddiitti-ilmiö, kun kehityksen vuoksi ammattitulonsa menettäneet ryhtyivät kapinoimaan, villa- ja puuvillatehtaita tuhottiin, väkivalta ilmestyi kehiin ja lopulta 1813 lainsäädäntö, jonka nojalla koneen tuhoaminen saattoi johtaa hirttolavalle.

Kehityksen yksi dramaattinen huipennus ilmestyi 300 vuotta myöhemmin, kun langan sijasta kehrätään informaatiota, ajatuksia, tekstiä, päätelmiä teholla, joka ylittää ihmisen kapasiteetin. Tekoäly, artificial intelligence (AI), on ilmiö, joka heiluttaa jättiyrityksiä, maailmanmarkkinoita ja hyvästä syystä erityisesti ajattelevien ihmisten mieliä. Onko kysymyksessä lähenevän maailmanlopun kumina? Hieman maltillisemmin kysytään, onko ilmiö yhtä vakava kuin ilmastokriisi ja ympäristön pilaantuminen. On perusteltua verrata tekoälyä ydinvoimaan. Ihmiskunta on ottamassa käyttöön teknologian, jolla ydinvoiman tapaan on taloudellisia ja hyödyllisiä mahdollisuuksia mutta samalla potentiaali hirmuiseen hävitykseen. Toiveet kiinnittyvät nyt siihen, syntyykö kehityksen rinnalla myös maailmanlaajuinen säätely ja kansalaisten joukossa terveellinen immuniteetti ja jarrutus.

ChatGPT saarnatuolissa

Aiheen filosofiset ja eettiset näkökohdat ovat isoja kysymyksiä. Kevennykseksi pari esimerkkiä, joissa harmittoman komiikan takana vilkkuu paholaisen virnistys. Osallistuin kesällä 2023 kulttuurin ja etiikan ilmiöitä pohtivaan seminaariin, jossa paikalla oli muutamia teologiystäviäni. Otin keskustelussa esiin tekoälyn visiot ja heitin ”vitsinä” ajatuksen, jossa sunnuntain saarnaan valmistuva pastori – oman sanottavan niukkuuden pelossa – pyytää ChatGPT-sovelluksen laatimaan saarnatekstin. Teologi-ystävä melkein pudotti minut tuolilta kertomalla, että näin jo tapahtuu. Syöttämällä toivotun teeman, esimerkiksi Raamatun luvun, saa nappia painamalla 4-sivuisen saarnatekstin. Tahaton yritykseni hupailuun nosti esiin nolostuttavan realismin, esimerkin, joka kertoo AI:n typerryttävästä todellisuudesta.

Sittemmin olen oppinut lisää. Katolisen kirkon ajankohtaista uutisvirtaa analysoiva sivusto ”Last week in the Church”  on mainiosti toimitettu asiapitoinen viikoittainen tietoisku Vatikaanista. Palstan pitäjä on eloisa, taitava ja eettisesti reilu (fair) journalisti John Allen Jr. Podcastin alussa on mainos, joka toistuu viikoittain, varmaankin sponsorisopimuksen merkkinä. Mainos koskee sovellusta ”Magisterium AI”. Kyseessä on tekoälysovellus, jonka pohjana on yli 5000 katolisen opin asiakirjaa ja lisäksi katolisten ajattelijoiden, teologien, kirkkoisien (Augustinus, Tuomas Akvinolainen jne.)tekstejä. Tämän tekstimassan pohjalta Magisterium AI kertoo katolisen kirkon mukaisen opetuksen annettuun kysymykseen.

Tämä on melkoinen uutinen ja enne. Tulee mieleen hiuksia nostattava ajatus koko maailmaa ympäröivästä toteemin kaltaisesta epäjumalasta, uskonnon sanoittamiseen tähtäävästä, Orwellin dystopian kaltaisesta totuusyhteisöstä. Kollegan naseva kommentti palautti asian alas konkretiaan: Eikö tässä vain toteudu Jumalan laskeutuminen maan tasalle tai sanan tuleminen lihaksi (epätarkka muistelu hauskasta illalliskeskustelusta)? Ensimmäisenä kommenttina ehdottaisin harkittavaksi, että sovelluksen artikkelikirjastoon ja tietomassaan otettaisiin mukaan laajasti muidenkin kristillisten kirkkojen keskeisiä tekstejä, syvällisten pohtijoiden, filosofien, teologien ja kirjailijoiden ajatuksia, myös juutalaisuuden valtaisan hengellisen perinnön aarteita. Jos tällaisen Aabraham AI:n ja Magisterium AI:n tuottamia vastauksia voitaisiin arvioida rinnakkain, tuloksena voisi olla kiinnostavaa pohdittavaa.

Kannattaa lukea Jukka Raunun tärkeä artikkeli Vartijasta, jossa hän pohti roomalaiskatolisen kirkon muuttumista tai sen mahdottomuutta.. Toinen painava ja ajatuksia ravistava teksti on Jarmo Tarkin artikkeli ”systemaattisen teologian kauhistuksesta”.  Nämä ja paljon muuta tulisi olla teologian puhetta kokoavassa AI-sovellusta rakentavassa korpuksessa.

Carole Cadwalladr ja hämyinen Brexit

Digitaalisen vallankumouksen tsunami on luonut tyrskyjä maailmassa jo jonkin aikaa. Muistamme Cambridge Analytica -skandaalin muutama vuosi sitten. USA:n ja muiden maiden vaaleja on häiritty tehokkaasti verkkokampanjoilla ja trollien sissisodan menetelmillä. Brittiläinen toimittaja Carole Cadwalladr paljasti, millainen FB-sumutus oli Brexit-äänestyksen takana. Juoni paljastui maailmalle TED-luennossa. Journalistit ovat tämän ajan suojelijoita ja totuuden vartioita. Carolen tapauksesta odotellaan kai edelleen Euroopan tuomioistuimen päätöstä korvauksista, kun eräs taho tunsi menettäneensä – ehkä tuloja tai maine-etua.

Britannian EU-eron kampanja käytiin somessa harhaanjohtavien väitteiden turvin. Eurooppa on sekaisin mediassa leviävien epäsovun soihtujen vuoksi. Muukalaisvastaisuus, seksuaalivähemmistöjen vaino, uskonnollisten ryhmien epäsopu, ääripuolueiden nousu. Nuorison keskuudessa leviävä ulkonäköaddiktio ja epä-aitojen kauneusihanteiden ylivalta, seurauksena epidemiana leviävä kehoepäviihtyvyys ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja sallivuuden kapeutuminen. Jos tekoälyllä tai oikeastaan sen kehittäjillä olisi omatunto ja pienikin taipumus sympatiaan, kysyisin voisiko se tulla hyvän puolelle näissä ihmiskuntaa repivissä asioissa.

Luimme äskettäin professori Reijo Työrinojan poismenosta. Arvelen, että aihepiiri olisi häntä kiinnostanut keskiajan teologian, metafysiikan ja Tuomas Akvinolaisen tutkijana. Olkoon artikkelini kunnioitus Reijo Työrinojan työlle ja samalla kiitos kauniista muistokirjoituksesta Petri Järveläiselle.

Artikkelikuva: Wikipedia.


Avatar photo

Kirjoittaja

Matti Heiliö on filosofian tohtori ja dosentti Lahdesta.


'Tekoäly ja saarnatuoli' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Ole ensimmäinen kommentoija!

Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.