Kritiikillä on ristiriitaiset odotukset. Media odottaa, että taideteosta ei käsiteltäisi silkkihansikkain. Ja taiteilija odottaa, että sitä juuri silkkihansikkain käsiteltäisiin.
Moni kriitikko lähestyy taideteosta korkeilta koturneiltaan, ylhäältä alaspäin, alentuvasti. On lukijoita, jotka lukevat mielellään sellaisia kritiikkejä. Kaikki eivät.
Vikojen luetteleminen jokaisessa kritiikissä on kriitikolle turhauttavaa, sillä taideteos on valmis, kirja painettu, veistos veistetty, talo piirretty ja rakennettu. Ainoastaan esittävässä taiteessa virheiden luettelemisesta on hyötyä. Jospa seuraava konsertti tai teatterinäytäntö menisi paremmin…
Kenelle kriitikko kirjoittaa? Medialle vai taiteilijalle? Toivottavasti ei ensisijaisesti kummallekaan. Kriitikon ei tule miellyttää esimiestään eikä kriitikko voi edustaa ja noudattaa yksittäisen median journalistisia ihanteita, ainoastaan omiaan. Kritiikkiä ei kirjoiteta myöskään kirjailijalle eikä hänen kustantajalleen, vaikka he molemmat suuruudenhulluudessaan näyttävät niin luulevan. Kirjailija ja taiteilija siksi, että saisi siteerata ylistäviä kritiikkejä apuraha-anomuksissaan ja ansioluettelossaan; kustantaja sen takia, että saisi kiittävillä arvosteluilla koristella katalogejaan, nettisivujaan niiden kaikilla mahdollisilla forumeilla ja seinillä.
Kriitikko kirjoittaa ensisijaisesti lukijalle, lehden lukijalle ja siinä sivussa myös kirjailijan ja taiteilijan lukijalle. Lukijaa ei kuitenkaan ilahduta – eikä myöskään kritiikin kohteena olevaa taiteilijaa ja kirjailijaa – kustantamoa tai kirjailijaa ja taiteilijaa nuoleskelevat pintapuoliset kommentit. Sellaiset että ”kirja ei päästä helpolla mutta se palkitsee lukijansa”. Tällainen lappuhan voidaan liimata mihin tahansa teokseen, eikä se kerro mitään olennaista sen sisällöstä.
Oivaltava lukeminen on parasta lukemista. Se on ymmärtävää lukemista siinä mielessä, että taiteilija ja kirjailija sellaista kritiikkiä lukiessaan ilahtuu siitä, että hänen luomastaan taideteoksesta on hänen mielestään ymmärretty jotain olennaista.
Artikkelikuvassa: Cattermole, Lance; The Art Critic; Worthing Museum and Art Gallery.
