Seneca.

Senecan guruistaminen

Viime vuonna ilmestyi melkoisella mediarummutuksella pieni kirjanen myöhäisstoalaisen Lucius Annaeus Senecan ( n. 4 eaa. – 65 jaa.) tutkielmia. TT Juhana Torkin suomentamaan Elämän lyhyydestä –nimiseen teokseen sisältyy kolme tutkielmaa, Elämän lyhyydestä (De brevitate vitae), Joutilaisuudesta (De otio) ja Johdatuksesta (De providentia). Viimeksi mainitun on kääntänyt myös K. P. Kalliovaara jo vuonna 1928 nimellä Kaitselmuksesta. Otavan kustantama teos sai valtaisan mediahuomion, ja Torkki istui milloin television aamulähetyksissä milloin radiossa, esimerkiksi Kalle Haatasen ohjelmassa. Kirja sai myös heti ilmestyttyään – taisi

Juhana Torkki: Elämän lyhyydestä. Kirjan kansikuva.

Juhana Torkki: Elämän lyhyydestä. Kirjan kansikuva.

saada jopa samaan aikaankin – kymmenkunta arviota lehtien palstoilla ja nettiblogeissa. Kaikilla tuntui olevan siitä sanottavaa. Ehkäpä vain murto-osa on niistä osunut silmiini. Kirjan ilmestyminen oli tapaus. Siitä on painetun teoksen lisäksi saatavana myös e-kirja- ja äänikirjaversiot. Stoalaisuuden ystävänä suhtautumiseni tällaiseen hypetykseen oli kuitenkin ristiriitaista. On mainiota, että Senecaa suomennetaan, mutta… Tehdäänkö hänestä nyt guru, joka kaukaisesta antiikista saapuu antamaan patenttiohjeensa kiireisen nykyihmisen elämänmenon ongelmiin?

Johdannossa Torkki kertoo koskettavasti kuinka sai syöpää sairastavalta ystävältään tuon Senecan De brevitate vitae –teoksen lahjaksi ja ystävän menehdyttyä katsoi velvollisuudekseen kääntää kirjan suomeksi. Torkki sanoo kirjan edustavan selfhelp –kirjallisuutta eli itsehoito-oppaita. Hän kuitenkin tarkentaa, että Senecalta puuttuu tuolle kirjallisuuden lajille tyypillinen ”siirappisuus”. Kirjastoluokituksessa teos on sijoitettu etiikan osastoon. Radiohaastattelussa Torkki sanoo Senecan tuovan asioista esille useampia puolia, mutta ei varsinaisesti neuvo, kuinka tulisi toimia. Mutta esimerkiksi  Elämän lyhyydestä –tutkielman sarkastisista kuvauksista ihmisen turhamaisuudesta, ei jää epäselvyyttä, mikä elämässä on tärkeää. Mainittu teksti onkin teoksen antoisinta luettavaa, varsinkin kun  Joutilaisuudesta –tutkielmasta puuttuu sekä  alku että loppu.  

Johdannossa ja haastatteluissa Torkki ihmettelee, ettei  De brevitate vitae –teosta ole suomennettu vaikka se puhuttelee juuri omaa aikaamme. Saa vaikutelman, että niin teos mutta myös Seneca olisi löydetty vasta nyt. Ihmetyttää, että nyt suomennetussa kokoelmassa vaietaan täysin muista aiemmin ilmestyneistä Seneca-käännöksistä, joita kuitenkin on ilahduttavan paljon. Varsinkin Kalliovaaran käännöksestä olisi ollut hyvän tavan mukaista kertoa. Filosofisten teosten lisäksi Senecalta on tähän mennessä käännetty neljä tragediaa ja ensi vuonna ilmestynee Octavia, joka poikkeaa muista tragedioista siten, että niiden perustuessa mytologian tarinoihin nyt liikutaan Senecan omassa ajassa ja sen päivänpolitiikassa. Laitan kirjoitukseni loppuun luettelon tietämistäni Seneca-suomennoksista ja myös tulossa olevista.

Seneca: Kirjeet Luciliukselle. Kirjan kansikuva

Seneca: Kirjeet Luciliukselle. Kirjan kansikuva

 

Niin päivänpolttavia kuin uuden kokoelman aiheet lienevätkin, oli niistä jo kirjoitettu Senecan pääteoksena pidetyssä Kirjeissä Luciliukselle (Epistulae morales ad Lucilium), joka ilmestyi Antti T. Oikarisen kääntämänä 2011. Tämä 463 sivun pituinen suomennos ei kuitenkaan tuolloin saanut juuri minkäänlaista huomiota, vain pari-kolme arvostelua.  Elämän lyhyydestä on reilun sadan sivun pituinen. Ellei epäsuhta teosten saaman julkisuuden suhteen olisi näin suuri, en kai olisi sitä edes huomannut. Vaikkakin  Elämän lyhyydestä –teoksessa esitetyt ajatukset on  Kirjeissä siroteltu sinne tänne laajassa kirjekokoelmassa, ne ovat siis jo ennestään tuttuja Senecan lukijoille.  Esimerkiksi elämän lyhyydestä löytyy hajanaisia huomioita kirjeissä 49.4; 92.24; 99.7; 100.31 ja 114.27, joutilaisuudesta 8. kirjeessä ja tähän liittyen vielä oppineesta vapaa-ajasta kirjeissä 82.2 ja 94.72. Johdatus eli kaitselmus taas on tuttu sekä Kirjeistä että vanhemmasta käännöksestä. Uudessa kokoelmassa nämä teemat on esitetty jäsennellymmin – mutta ei jäsennellysti, mikä ei Torkinkaan mukaan ollut ominaista Senecan kirjoitustyylille. Aiheidensa puolesta  Kirjeet Luciliukselle kattavat koko ihmiselämän kirjon. Kirjasta tulee ensi vuonna tarkistettu toinen painos.  Elämän lyhyydestä –teoksen aiheita on toki sivuttu myös Tutkielmia ja kirjeitä -teokseen sisältyvissä tutkielmissa.

Muutama sana noista tutkielmista.  Elämän lyhyydestä muistuttaa siis elämän lyhyydestä ja että on kiinnitettävä huomionsa, miten aikansa käyttää. Vuosissa lyhyt mutta oikein eletty elämä, on aina myös sopivan mittainen. Toisaalta pitkäkin elämä voi olla vain olemista, ei elämää. Tutkielmassa  Joutilaisuudesta pohditaan kuinka aktiivisesta työelämästä vetäytyminen vapaalle tulisi suorittaa. ”Joutilaisuus” ei ole Senecalle oloneuvoksena haukottelua, vaan eräänlaista kolmannen sektorin vapaaehtoistoimintaa, jossa voi tuntea itsensä hyödylliseksi mutta ei ole kenenkään työrukkanen. Vapaa-aikansa voi myös suunnata filosofiaan, mikä jo itsessään on aina hyödyllistä.   Johdatuksesta –tutkielmassa Seneca argumentoi, kuinka jumalat sallivat usein hyville ihmisille tapahtuvan pahaa. Perusajatus on, että vastoinkäymiset karaisevat ihmistä ja ellei niitä ole, hän ei saa edes tietää mihin kykenisi. Koska tutkielmasta on jo käännös, tilalle olisi voinut ehkä valita jonkun muunkin tekstin. Vaikkapa lohdutuskirjeen  Consolatio ad Marciam  (Marcialle lohduttautumisesta). Siinä Seneca lohduttaa Marciaa, joka on menettänyt molemmat poikansa mutta jäänyt nyt suremaan viimeksi kuollutta. Lohdutuskirje olisi kirjallisuudenlajina tuonut Elämän lyhyydestä –teokseen vaihtelua, mutta ei ehkä soveltunut  selfhelp –konseptiin. Nythän ympyrä ikäänkuin temaattisesti sulkeutuu: kirja alkaa elämän lyhyyden pohdinnoilla ja  Johdatuksesta –tutkielma päättyy listaukseen, miten helpoimmin tehdä itsemurha.

Vaikka Torkki on tv- ja radiohaastatteluissa hyvin sympaattinen ja innostunut, kaikki pyöritys, johon hän on joutunut mukaan, tekee jotenkin vaivaannuttavan olon. Hän toistelee samoja pointteja ohjelmasta toiseen. En sano niitä markkinapuheeksi ja

Seneca: Kaksi tragediaa. Kirjan kansikuva.

Seneca: Kaksi tragediaa. Kirjan kansikuva.

sellaisena hän ei kai itsekään niitä pitä, mutta on selvää että taustalla on suurkustantamon myynninedistämiskampanja. On tietysti hyvä, että Seneca tulee tälläkin tavoin tutuksi, mutta miksi ei ainoatakaan viittausta muihin käännettyihin teoksiin? Ikäänkuin Seneca olisi guru – Torkki ei sano näin, hänen mukaansa ”Senecakin oli vain ihminen, yhtä ristiriitainen kuin jokainen meistä” – yhden  Elämän lyhyydestä –tutkielman ansiosta.

Senecan filosofisten kirjoitusten ja tragedioiden joukossa on myös yksi menipposlainen satiiri, joka kantaa nimeä Apocolocyntosis divi Claudii (Claudiuksen kurpitsoiminen). Ilmeisesti juonittelijat olivat tekaisseet syytteen aviorikoksesta, jonka Seneca olisi tehnyt ja tästä rangaistuksena keisari Claudius (10 eaa.-54 jaa.)  karkotti hänet maanpakoon Korsikalle, jossa hän sai olla kahdeksan vuotta. Joitakin vuosia Senecan paluun jälkeen Claudius murhattiin ja keisarillisen kultin mukaan hänet divinisoitiin eli julistettiin jumalaksi. Seneca muuttaa tämän satiirissaan ”kurpitsoimiseksi” – johon otsikkoni kömpelö alluusiokin yrittää viitata. Ehkä Claudius halusikin jumaloitua, mutta tuo julistaminen tapahtui vasta hänen kuoltuaan. Seneca – ”vain ihminen” ei ehkä halunnut guruksi, mutta sellaiseksi hänet näytettäisiin korotetun  Elämän lyhyydestä –kokoelman hehkutuksessa.

Senecan suomennetut teokset:

Kaitselmuksesta (1928). Suom. K.  P.  Kalliovaara. Hämeenlinna: Karisto Oy.

Claudiuksen kurpitsoiminen (1936) teoksessa Robert Graves Claudius jumala ja hänen vaimonsa Messalina. Suom. Frithiof J. Pennanen, Senecan satiirin suom. V. Arti. Porvoo: WSOY.

Tutkielmia ja kirjeitä (1964). Teos sisältää 32 kirjettä ja seuraavat tutkielmat: Viisaan ihmisen mielenlujuudesta (De constantia sapientis),   Lempeydestä (De clementia),  Onnellisesta elämästä (De vita beata),  Mielentyyneydestä (De tranquillitate animi) ja Lohduttautumisesta (Ad Helviam matrem, de consolatione).  Suom. J. A. Hollo. Helsinki: WSOY.

Suuttumuksesta [De ira] (2004) teoksessa Stoalaisuus. Tiedon, tunteiden ja hyvän elämän filosofia. Suom. Jari Kaukua. Toim. Teija Kaarakainen ja Jari Kaukua.  Helsinki: Gaudeamus.

Kirjeet Luciliukselle (2011). Suom. Antti T. Oikarinen. Helsinki: Basam Books.

Kaksi tragediaa: Medeia & Thyestes (2013). Suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela. Helsinki: Basam Books.

Kaksi tragediaa: Faidra & Oidipus (2016). Suom. Antti T. Oikarinen ja Maija-Leena Kallela. Helsinki: Viisas Elämä.

Elämän lyhyydestä (2018). Suom. Juhana Torkki. Helsinki: Otava. 

Ja tulossa on siis keisari Neron (37-68 jaa.) aikaan sijoittuva, Senecan nimissä kulkevan Octavia-tragedian suomennos (Maija-Leena Kallela ja Antti T. Oikarinen). 


Markku Kailaheimo

Kirjoittaja

Olen kontiolahtelainen kirjailija, s.1956, ja minulta on ilmestyneet esseekokoelmat Kirjoituksia stoalaisuudesta (Kirjokansi, 2015) ja Brutuksesta - stoalaisesseitä (Kirjokansi, 2016). Esseet ovat populaarifilosofiaa ja olen ei-akateeminen filosofian harrastaja.


'Senecan guruistaminen' kirjoitusta on kommentoitu

  1. 29.11.2019 @ 19.32 Ilkka Kerminen

    Oikein hyviä huomioita Markulta. Itsekin ostin Torkin kirjan ja pidin siitä paljon. Vaikka kirja oli lyhyt, minulta meni kauan sen lukemiseen, koska tuon tuostakin jouduin miettimään Senecan mietteitä. Ajatusten ajankohtaisuus on ilmeinen ja se on varmasti vaikuttanut sen saamaan suosioon. Kuuntelin itsekin Torkin haastattelun YLE 1:n kanavalta. Olen myös joskus lukenut Senecan kirjeet Lucillukselle, mutta olen unohtanut jo sisällön. Aika kerrata. Kiitos Markku. Mielenkiintoinen essee.

    Vastaa

    • 2.12.2019 @ 15.05 Markku Kailaheimo

      Kiitos palautteesta. Pointtinihan on se, että Senecaa on käännetty suomeksi jo aika paljon ennen Torkin suomennosta ja käännetään edelleen. Kannattaa siis tutustua muuhunkin kuin ”Elämän lyhyyteen”.

      Vastaa


Haluaisitko jakaa ajatuksesi?

Kommentoidessa on tarkoitus puhua itse asiasta, ei kirjoittajista. Toimitus poistaa kirjoittajan tai muiden kommentoijien persoonaan menevät halveksuvat, loukkaavat tai vihamieliset kommentit. Jos kommentissasi on linkki, kommentti ei tule heti näkyviin, vaan toimitus tarkistaa sen. Sähköpostiosoitteesi ei tule näkyviin.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2017.