Vartija on seurannut Euroopan maiden kirkkojen yhteiskunnallisen aseman ja jäsenkadon kehitystä. Vuonna 2011 julkaisimme Saksan kirkoista teemanumeron, jossa oli myös paljon historiallisia katsauksia. Erikoisoperaatiomme kohteena oli Berliini. Sekularisaatio ja kirkkojen jäsenkato oli jo tuolloin enemmän kuin silmiinpistävä ongelma – niin Saksassa kuin muuallakin läntisessä Euroopassa.
Mikko Ketola kirjoitti vuonna 2013 blogin saksalaisten uskosta ja tiivisti kymmenen vuoden takaisen tilanteen näin: ”Saksan tilanteesta lienee kiinnostavaa todeta, että uusimpien tietojen mukaan maassa on 24,5 miljoonaa katolilaista, 23,9 miljoonaa protestanttia, 4 miljoonaa muslimia ja 1,5 miljoonaa ortodoksikristittyä.”
Vuonna 2021 julkaisemassaan blogissa Ketola otti esiin nämä luvut: ”Saksan katolisuus on ollut alamäessä vuodesta 2010 lähtien, jolloin hyväksikäyttötapaukset alkoivat paljastua. Kymmenessä vuodessa kirkon jäsenmäärä on vähentynyt kahdella miljoonalla ja oli vuonna 2019, jolta viimeiset tiedot ovat, 22,6 miljoonaa. Evankelisen kirkon jäsenmäärä on 20,7 miljoonaa. Kirkkoon kuulumattomia (tunnustuksettomia) on 32,3 miljoonaa.”
Kuluvana vuonna julkistetut Saksan evankelisen kirkon uudet luvut kertovat entisestään kiihtyneestä jäsenkadosta. Katolinen kirkko julkaisee omat lukunsa kesän aikana. On odotettavissa, että kirkko on vuoden 2022 tapaan menettänyt yli puoli miljoonaa jäsentä myös vuonna 2023.
Juuri tällä hetkellä kristillisten uskontokuntien jäsenistä on tulossa Saksassa vähemmistö. Kaikkien kristillisten uskontokuntien jäsenten – mukaan lukien ortodoksit ja vapaakirkolliset – osuus Saksan väestöstä oli vuoden 2022 loppuun mennessä vielä 52 %, mutta käyriä tutkiva voi päätellä, että nyt ollaan jo menossa alle puoleen väestöstä. Uskontokuntiin kuulumattomat muodostavat väestön ehdottoman enemmistön viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kirkoista eroamisen tahti kiihtyy. Saksan evankelisen kirkon osalta vuosi 2023 merkitsi uutta ennätystä jäsenkadossa. Noin 21,9 % Saksan väestöstä kuuluu edelleen johonkin 20 protestanttisesta maakirkosta, kun vuonna 2022 luku oli 22,7 %. Vuonna 2023 Saksan evankeliseen kirkon konkreettinen jäsenkato oli 590 000 henkeä eli 3,1 % jäsenistä. Saksan evankelisen kirkon jäsenluku on tällä hetkellä 18 560 000 eli 21,9 % saksalaisista.
Erityisen hälyttävänä indikaattorina on koulutiensä aloittavien lasten uskonnonopetus, joka kuuluu velvoittavasti katoliseen ja evankeliseen kirkkoon kuuluvien lasten opetusohjelmaan.
Tutkimus kymmenestä Baden-Württembergin kaupungista sekä Münchenistä, Berliinistä ja Oldenburgista on paljastanut, että näissä kaupungeissa lukuvuonna 2022/23 koulunsa aloittaneista lapsista keskimäärin 20 % kuuluu katoliseen tai evankeliseen kirkkoon. Eniten jompaankumpaan kahdesta suuresta kristillisestä kirkosta kuuluvia pieniä koululaisia on Reutlingenissa, noin 26 % ikäryhmästä, ja vähiten Berliinissä, noin 6 % ikäryhmästä. Todellisuudessa kirkkoon kuuluminen saattaa olla hieman paremmalla tolalla, mutta tosiasiaksi jää, että 80 % Saksan koululaisista jää tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ulkopuolelle.
Saksan evankelisten kirkkojen neuvoston istuva puheenjohtaja, piispa Kirsten Fehrs tiivistää tilanteen ja sen haasteet näin: ”Meistä on tulossa pienempi ja köyhempi kirkko, ja meidän on kohdattava tämä tosiasia. Mutta vaikka jäsenmäärämme vähenisi, tehtävämme on edelleen puolustaa hyväntekeväisyyttä, inhimillisyyttä ja kristillisen uskon välittämistä.” Hän toteaa, että monilla ihmisillä on edelleen suuria odotuksia kirkkoja kohtaan. He haluavat kirkon työskentelevän sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ihmisten, koulutuksen ja yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden puolesta. Kirkon on siksi Fehrsin mukaan tarkasteltava jatkuvasti kriittisesti toimintaansa ja rakenteitaan. Kehityksen synkkää suuntaa siten kuitenkaan tuskin pystytään kääntämään.
Artikkelikuvassa keskiaikainen näkemys kirkosta. Lähde: Herrad von Landsberg – Hortus Deliciarum, Gemeinfrei, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=31440082.