Eino Murtorinne kirjaneuvottelussa 30.1.2009. Kuva: Mikko Ketola.

Professori Eino Murtorinne 90 vuotta 25.11.2020

Vartija-lehti ja sen lukijat haluavat onnitella professori Eino Murtorinnettä sydämellisesti hänen 90-vuotispäivänään 25.11.2020. Keskellämme on kirkkohistorian arvostettu emeritus, joka on ollut eläkkeellä jo 27 vuotta, mutta työskentelee edelleen aktiivisesti tutkimusharrastustensa parissa.

Kuluvana vuonna professori Murtorinne on esiintynyt muun muassa herännäisyyden historiaa ja olemusta pohtineessa seminaarissa Turun kristillisellä opistolla. Hän on osallistunut myös synnyinseurakuntansa Kiuruveden uuden kirkkoherran virkaan asettamiseen Ylä-Savossa.

Murtorinne on koko elämänsä ajan paininut herännäisyyteen ja Kiuruveden oikeistoradikaaliin pitäjänapulaiseen Elias Simojokeen liittyvien teemojen kanssa. Lisäksi hän on pohtinut muun muassa kirkon yhteiskunta- ja kulttuurisuhteeseen liittyviä kysymyksiä, samoja joita Vartijassa on eri aikoina käsitelty.

Syksyllä 2019 Murtorinne julkaisi professorikollegansa kanssa suurta huomiota herättäneen monografian Suomen kriisivuosien 1939–1940 kansainvälisestä taustasta. Sen vastaanotto kertoi hänen arvostuksestaan Saksan ja Suomen suhteisiin liittyvien teemojen parissa.

Tähän Vartijan artikkeliin sisältyy ensiksi katsaus Murtorinteen elämään ja toimintaan. Se pohjautuu Kansallisbiografia-artikkeliin, joka ilmestyi ensiksi 2012 julkaistussa Kirkollisia vaikuttajia Pyhästä Henrikistä nykyaikaan -teoksessa (SKS).

Seuraavaksi julkaistava bibliografia vuosilta 2010–2020 osoittaa, että professori Murtorinne on osoittanut harvinaista vireyttä vielä 80-vuotispäivänsä jälkeen.

Kustoksena Mikko Malkavaaran väitöksessä 1993. Kuva: Mikko Ketola.

Kustoksena Mikko Malkavaaran väitöksessä 1993. Kuva: Mikko Ketola.

Eino Murtorinne – Kiuruvedeltä kirkkohistorian professoriksi

Helsingin yliopiston uusimman ajan kirkkohistorian professori Eino Murtorinne on tutkinut muun muassa kirkon ja papiston roolia yhteiskunnan murrosvaiheissa ja suomalaisen teologian vaiheita. Hän on kirjoittanut kaksi osaa neliosaiseen Suomen kirkon historiaan. Murtorinteen tutkimukset Pohjoismaiden kirkkojen suhteista Saksaan kolmannen valtakunnan aikana ovat tehneet hänet kansainvälisesti tunnetuksi.

Eino Murtorinne syntyi 1930 maanviljelijäperheeseen Kiuruvedellä Ylä-Savossa. Pojan käytyä kuusi vuotta kansakoulua opettaja kehotti vanhempia panemaan hänet oppikouluun. Uudeksi opinahjoksi tuli Ylivieskassa sijainnut Raudaskylän keskikoulu ja lukio. Eino aloitti toiselta luokalta ja pääsi ylioppilaaksi 1950. Raudaskylässä hän sai ”rokotteen” koulun herännäispainotteisuutta vastaan.

Armeijan käytyään Murtorinne aloitti teologian opinnot Helsingissä. Ensimmäiset vuodet teologisessa tiedekunnassa muistuttivat hengeltään niin paljon Raudaskylää, että nuori ylioppilas harkitsi siirtymistä historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Murtorinne suoritti laudatur-arvosanat dogmatiikasta, etiikasta, kirkkohistoriasta ja käytännöllisestä teologiasta. Välillä hän seurasi historian luentoja. Vapaa-aikanaan hän haki vaikutteita herännäishenkisen taustapiirinsä ulkopuolelta, ennen muuta Ylioppilaiden kristillisestä yhdistyksestä YKY:stä.

Pappina Kuopion hiippakunnassa vai akateemiselle uralle?

Murtorinne vihittiin papiksi 1956 Kuopiossa. Pian hän pääsi osallistumaan professori Aarno Maliniemen Villa Lantessa Roomassa pitämälle keskiajan historian ja kirkkohistorian kurssille, joka lopullisesti sytytti hänessä kiinnostuksen historiaan. Apupapin tehtävät odottivat kuitenkin Iisalmen kaupunkiseurakunnassa. Seuraavana vuonna Kuopion piispa Eino Sormunen kysyi Murtorinnettä nuorisotyöstä vastaavaksi hiippakuntapapiksi ja sai myöntävän vastauksen. Nuorisopappi joutui viettämään yli puolet ajastaan seurakunnissa, mutta työ tarjosi näkymän niin läpeensä körttiläisen hiippakunnan elämään kuin sitä johtavan ”kulttuuripiispan” rooliin.

Kahden ja puolen vuoden pestin jälkeen, vuoden 1959 lopulla, Murtorinne tiedosti selvästi tulevaisuuden vaihtoehtonsa: joko hän sulautuisi hiippakunnan henkiseen ilmapiiriin tai pyrkisi sieltä pois. Ratkaisun teki vaikeaksi, että Kuopiossa pysymistä toivoivat sekä Sormunen että Murtorinteen appi, Kuopion maaseurakunnan kirkkoherra Lennart Heljas. Oma toive jatko-opintojen aloittamisesta painoi kuitenkin vaa’assa enemmän, ja hiippakuntapapista tuli sotilaspappi Suomenlinnan rannikkotykistörykmenttiin. Vapaa-aikanaan hän saattoi omistautua tutkimustyöhön.

Murtorinne oli saanut ensimmäiset kehotukset jatko-opintojen aloittamiseen kirkkohistorian professorilta Aarno Maliniemeltä ja käytännöllisen teologian professorilta Erkki Kansanaholta. Teologisessa tiedekunnassa ei kuitenkaan ollut järjestettyä lisensiaattiopetusta eikä stipendejäkään ollut tarjolla. Murtorinteeseen teki vaikutuksen, kun arkistonhoitaja Kauko Pirinen tutustutti hänet henkilökohtaisesti Valtionarkistoon. Vertaistukea jatko-opintoihinsa hän sai nuorten historiantutkijoiden epävirallisesta toveripiiristä ”Tannerin seminaarista”.

Eino jäi eläkkeelle marraskuun lopussa 1993. Läksiäiset olivat ravintola Kellaritontussa. Kuva: Mikko Ketola.

Eino jäi eläkkeelle marraskuun lopussa 1993. Läksiäiset olivat ravintola Kellaritontussa. Kuva: Mikko Ketola.

Luterilaisen esivaltateologian tutkimusta

Tutkimusaiheen valintaan vaikutti ratkaisevimmin Turun yliopistossa Suomen historian professorina toiminut Mikko Juva. Murtorinne rupesi tutkimaan 1800- ja 1900-luvun vaihteen sortokauden eli niin sanottujen routavuosien oikeustaistelua kirkon ja papiston näkökulmasta. Väitöskirjan loppuvaiheen ohjauksesta huolehtivat kirkkohistorian professoreiksi Helsingin tiedekuntaan päätyneet Kauko Pirinen ja Mikko Juva, joiden erilaiset lähestymistavat osoittautuivat hedelmällisiksi.

Murtorinne sai syksyllä 1962 Piriseltä kutsun kirkkohistorian puolipäivätoimiseksi assistentiksi. Seuraavan vuoden alussa assistentuurista tuli kokotoiminen, minkä johdosta hän saattoi jättää sotilaspapin tehtävän ja ryhtyä avustamaan Juvaa. Kun yliopisto ei tarjonnut assistentilleen omaa työhuonetta, hän oppi työskentelemään kotona. Tehtäviin kuului seminaareissa avustamista ja tenttien vastaanottamista, mutta aikaa jäi myös omaan tutkimukseen.

Murtorinne väitteli syksyllä 1964 tutkimuksellaan Papisto ja esivalta routavuosina 1899 1906, joka oli käänteentekevä tuodessaan kirkkohistorian tutkimuksen melko lähelle nykyaikaa ja liittäessään siihen poliittisen aspektin. Routavuosien problematiikka – Suomen ja Venäjän suhde – nousi näkyvästi julkisuuteen. Murtorinteen väitöskirjaa seurasi tutkimus Taistelu uskonnonvapaudesta suurlakon jälkeisinä vuosina (1967), johon Juva antoi metodisia virikkeitä ja joka pätevöitti tekijänsä dosentiksi.

Saksan kirkkotaistelun tutkijaksi

Luterilaisen esivaltateologian problematiikka vei Murtorinteen kohta uusille urille, tutkimaan Saksan kirkkotaistelua. Hän pääsi 1967 stipendin turvin keräämään aineistoa Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteista kolmannen valtakunnan aikana. Tutkimustyön edellytykset paranivat tuntuvasti, kun Murtorinteestä tuli 1968 valtion humanistisen toimikunnan tutkija. Suomen akatemian tutkijanvirat olivat tuolloin harvalukuisia ja erittäin tavoiteltuja.

Saksan kirkkotaistelun tutkimus tuotti yhteensä neljä merkittävää monografiaa, joista yksi oli suunnattu saksankieliselle lukijakunnalle. Ensiksi Murtorinne julkaisi 1968 pääasiassa ruotsalaisen lähdeaineiston pohjalta saksankielisen suppeahkon teoksen, joka käsitteli Ruotsin arkkipiispan Erling Eidemin kannanottoja kirkkotaisteluun 1933–1934. Tutkimus teki Murtorinteen tunnetuksi sekä Skandinaviassa että Saksan uusimman kirkkohistorian tutkijoiden piirissä. Toinen Kirchenkampf-teos Risti hakaristin varjossa (1972) käsitteli kaikkien pohjoismaisten kirkkojen suhteita Saksaan kolmannen valtakunnan aikana 1933–1940. Veljeyttä viimeiseen saakka (1975) puolestaan keskittyi Suomen ja Saksan kirkkojen suhteisiin toisen maailmansodan aikana 1940–1944.

Työkaverit antoivat Einolle läksiäislahjaksi muun muassa punatähdellä varustetun piippalakin. Kuva: Mikko Ketola.

Työkaverit antoivat Einolle läksiäislahjaksi muun muassa punatähdellä varustetun piippalakin. Kuva: Mikko Ketola.

Murtorinne kykeni Kirchenkampf-tutkimuksissaan säilyttämään tieteellisen objektiivisuutensa eikä kansallissosialismin vaikutukseen liittyvästä aiheestaan huolimatta noussut miksikään ”kohututkijaksi”. Vaikka teokset herättivät Suomessa myös epäilyjä, Murtorinne ymmärsi eräiden ulkomaisten arvioijien mielestä jopa ”liikaa” Saksan virallisen kirkon ja sen ulkomaanpiispan Theodor Heckelin toimintaa. Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen välisten suhteiden tutkimus johti Murtorinteen myös tiiviiseen projektiyhteistyöhön pohjoismaisten kirkkohistorioitsijakollegojen kanssa.

Murtorinteen melko lyhyessä ajassa julkaisema laaja tuotanto nosti hänet suomalaisten kirkkohistoriantutkijoiden eturiviin ja pätevöitti hänet korkeimpiin akateemisiin virkoihin. Yliopiston hallintoon siirtyneen Mikko Juvan sijaisena Murtorinne hoiti vuodesta 1971 Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professuuria, sai seuraavana vuonna nimityksen kirkkohistorian apulaisprofessoriksi – hoitamatta virkaa koskaan – ja 1975 uusimman ajan kirkkohistorian henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Viimeksi mainittu oli ihanteellinen tutkimuspainotteinen virka, johon liittyi tavallista vähemmän hallinnollisia velvollisuuksia.

Kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla

Professuurin saatuaan Murtorinne rupesi määrätietoisesti suuntaamaan omaa ja oppilaidensa mielenkiintoa kirkon ja papiston asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla. Hänen johdollaan käynnistyi Suomen akatemian rahoittama tutkimusprojekti Suomen kirkko uusimman ajan aatteellisissa, poliittisissa ja sosioekonomisissa muutoksissa. Murtorinne toimitti yhdessä assistenttinsa Markku Heikkilän kanssa 1977 artikkelikokoelman Kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla, joka sisälsi Murtorinteen tiiviin katsauksen kirkon seitsemään vuosikymmeneen sekä kuvauksia kirkosta yhteiskunnan murrosvaiheissa ynnä kirkollisen organisaation ja toiminnan kehityksestä.

Risto Lehtosen teoksen Story of a Storm julkistamisessa 1998. Vieressä Mikko Juva ja Risto Lehtonen. Kuva Mikko Ketola

Risto Lehtosen teoksen Story of a Storm julkistamisessa 1998. Vieressä Mikko Juva ja Risto Lehtonen. Kuva Mikko Ketola

Kokoomateos vauhditti useiden Murtorinteen oppilaiden väitöskirjojen valmistumista seuraavina vuosina. Lisäksi se oli ensimmäinen askel kohti Suomen kirkkohistorian kauan odotettua ajanmukaista yleisesitystä. Muita etappeja tällä tiellä olivat Murtorinteen ja Heikkilän kirjoittama Kotimaa-lehden 75-vuotishistoria (1980) ja edelliseltä Suomen Tiedeseuran sarjaan tilattu teologianhistoria, joka ilmestyi suomeksi 1986 nimellä Suomalainen teologia autonomian kautena (18281918) ja englanniksi 1988. Neliosaisen Suomen kirkon historian julkaisi WSOY 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla professorien Kauko Pirisen, Pentti Laasosen ja Eino Murtorinteen yhteistyön tuloksena; jälkimmäinen kirjoitti siihen 1800- ja 1900-lukua käsittelevät laajat osat. Vuonna 1995 valmistunut monumentaalinen kirjasarja ilmestyi käännettynä myös Ruotsissa.

Kirkkojen asema Itä-Euroopassa tutkimuksen kohteeksi

Murtorinteen hyvää ajan hengen ”vainua” osoitti 1980-luvun puolivälissä se, että hän Neuvostoliiton aloitettua avautumispolitiikkansa Mihail Gorbatšovin johdolla kiinnostui kirkkojen asemasta Itä-Euroopan sosialistisissa maissa ja ryhtyi organisoimaan sitä koskevaa tutkimusta sekä seminaareissaan että Suomen akatemian rahoittamissa projekteissa. Helsingin teologisen tiedekunnan yhteydessä toimivan ortodoksian laitoksen hän laajensi samalla ortodoksian ja Itä-Euroopan kirkkojen tutkimuksen laitokseksi. Neuvostoliittoon, Inkeriin, Baltiaan, Itä-Saksaan ja muuhun Itä- tai Keski-Eurooppaan kohdistuneen tutkimuksen ajankohtaisuuden ja tarpeellisuuden osoitti lopullisesti Berliinin muurin murtuminen 1989. Uusi tutkimuksellinen suuntautuminen liittyi myös siihen mielenkiintoon, jota Murtorinne oli vanhastaan tuntenut totalitaarisen valtion problematiikkaa kohtaan.

Itä-Eurooppaan kohdistuneen kirkkohistoriallisen tutkimuksen viriäminen tuotti niin oppilaiden väitöskirjoja kuin muuta asiantuntijatietoa tiedeyhteisölle ja kirkoille. Murtorinne kantoi omalta osaltaan vastuuta luterilaisen kirkon ekumeenisista ja kansainvälisistä suhteista 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Hän antoi merkittävän panoksen myös kirkon ja kulttuurin suhteiden sekä kirkko–valtio-problematiikan pohdintaan. Totalitaarisista järjestelmistä saamiensa kokemusten perusteella hän varoitti kirkon kaikinpuolisesta ideologisoinnista. Kirkon oli annettava olla kirkko.

SKHSn vuosijuhlaillallisilla 2003. Vieressä nykyinen Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Kuva Mikko Ketola.

Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosijuhlaillallisilla 2003. Vieressä nykyinen Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Kuva Mikko Ketola.

+ + +

Suomen evankelisluterilainen kirkko myönsi Murtorinteelle 2014 Pyhän Henrikin ristin. Kirkon korkeimman kunnianosoituksen perusteena olivat hänen akateemiset ja ekumeeniset ansionsa.

Professori Eino Murtorinteen julkaisutoiminta 2010–2020

Suomen kirkkohistoriallinen seura julkaisi syksyllä 1990 professori Eino Murtorinteelle hänen 60-vuotispäivänään omistetun juhlakirjan Kirkko ja politiikka (SKHS:n toimituksia 153, 526 s.). Julkaisin siinä yhdessä Marjo-Riitta Paavosen (nykyisin Antikainen) kanssa Murtorinteen bibliografian eli julkaisutoimintaa koskevan luettelon vuosilta 1961–1990 (s. 38–58).

Kirkkohistoriallinen seura omisti vuosikirjansa 2010 emeritusprofessori Murtorinteelle, joka oli vastikään täyttänyt 80 vuotta. Jatkoin siinä entisin periaattein Murtorinteen bibliografiaa kahden vuosikymmenen ajalta, vuoteen 2010 saakka (s. 183–194).

Kun Eino Murtorinne on edelleen ollut julkaisutoiminnassaan varsin vireä, on kertynyt aineistoa kolmanteen bibliografiaan, joka ulottuu vuoden 2020 lopulle saakka ja kattaa siis viimeisen kymmenvuotiskauden. Kun bibliografiaa ei ole mahdollista julkaista Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjassa 2020, se ilmestyy Vartijassa professori Murtorinteen täyttäessä 25.11.2020 kunnioitettavat 90 vuotta.

Murtorinteen ensimmäinen kirjoitus Vartijassa julkaistiin 1979 (s. 109–116), ja se käsitteli Suomen suhdetta juutalaisvainoihin. Juutalaiskysymystä Vartijassa on käsitelty erityisesti 2010-luvulla.

Käsillä olevan bibliografian laatimisessa olen noudattanut aiemmin soveltamiani periaatteita. Bibliografiaan sisältyy tietoja sekä tieteellisistä teoksista, artikkeleista ja kirja-arvosteluista että lehtikirjoituksista ja haastatteluista, joissa Eino Murtorinne on välittänyt näkemyksiään suurelle yleisölle. Bibliografia pohjautuu vuosien varrella kokoamaani aineistoon, jota olen voinut täydentää jubilaarin omista kokoelmista.

Tarkasteltavalla kaudella Murtorinne on julkaissut syksyllä 2019 toisen emeritusprofessorin kanssa monografian, joka käsittelee Suomen kriisivuosien 1939–1940 kansainvälisiä taustoja ja on herättänyt varsin suurta huomiota. Ajan merkki taas on se, että tähän bibliografiaan sisältyy useita sähköisiä julkaisuja ja että itse bibliografiakin ilmestyy varsinaisesti sähköisessä aikakausjulkaisussa.

Kauko Pirisen muistokirjan julkistamisessa 2001. Vieressä Eino Jutikkala. Kuva Mikko Ketola.

Kauko Pirisen muistokirjan julkistamisessa 2001. Vieressä Eino Jutikkala. Kuva Mikko Ketola.

2010

Theodor Heckelin Suomen-vierailu ja Luther–Agricola-seuran synty – seitsemän vuosikymmentä sitten & Bischof Heckels Bericht über Finnland-Reise vom 5. Dez. 1940. – SKHSV 100 (2010). Toim. Mikko Ketola & Tuija Laine. Helsinki: SKHS, 169–179.

2011

Eräs Barbarossa-suunnitelman oheishanke. – Historiallinen Aikakauskirja 109, 464–469.

Inkerin luterilaisuus Venäjän ortodoksisen kirkon vaikutuskentässä 1800-luvulla. –  Kirkkohistorian alueilla. Juhlakirja professori Hannu Mustakallion täyttäessä 60 vuotta. Toim. Ilkka Huhta & Juha Meriläinen. SKHST 217 & Karjalan teologisen seuran julkaisuja 2. Helsinki: SKHS, 226–234.

Kolmas valtakunta ja sen kirkko tutkimuskohteena. – Vartija 124, 188–200 .

(Arv.) Suomen asema natsi-Saksan politiikassa. Michael Jonas, Kolmannen valtakunnan lähettiläs Wipert von Blücher ja Suomi. – SKHSV 101 (2011). Toim. Jaakko Olavi Antila & Tuija Laine. Helsinki: SKHS, 229–231.

2012

John Vikströmin ekumeeninen profiili. – Reseptio 2/2012, 34–38.

Lars Stenbäck (1811–1870) & Herman Råbergh (1838–1920) & Gustaf Johansson (1844–1930) & Erkki Kaila (1867–1944) & Martti Ruuth (1870–1962) & Risto Lehtonen (1926–). –  Kirkollisia vaikuttajia Pyhästä Henrikistä nykyaikaan. Toim. Hannu Mustakallio. Studia Biographica 10. Helsinki: SKS, 219–220, 225–227, 228–231, 283–286, 306–307, 492–494.

2013

Itä-Euroopan salainen uskontopolitiikka. – Kanava 41, 49–51.

Kirkkojen valvonta Itä-Euroopan sosialististen maiden ongelmana. – TA 118, 350–355.

2014

Kirkot taistelevat Ukrainassa. Istuuko ortodoksikirkon päämies Kiovassa vai Moskovassa? Eino Murtorinteen tekstistä toimittanut Pentti Manninen. – Suomenmaa 10.10.2014.

Herännäisyydestä. – Kiuruvesi 12.2.2014.

(Haast.) Vahva hengenvoima karissut pois. Teologi ja kirkkohistorian tohtori Eino Murtorinne (83) pelkää pahoin, että herännäisyys pitäytyy Kiuruvedellä vanhassa traditiossa. Herännäisyys ei elä traditiosta. – Kiuruvesi 29.1.2014.

2015

Inkerin kirkon suuruuden kausi (1809–1905). – Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri, identiteetti. Toim. Jouko Sihvo & Jyrki Paaskoski. Kirjokansi 95. Helsinki: SKS, 129–196.

Tähän on tultu. Mikä meni pieleen…vai menikö? – Vartija 128, 123–128.

2016

The Position of Churches and Religion in Eastern Europe during the Communist Era. – The Finnish and Estonian Churches during the Cold War. Proceedings of a Conference Held at the Embassy of Finland, Tallinn, Estonia, November 11, 2013. Ed. Matti Kotiranta. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology. Joensuu: UEF, 35–62.

Seuraamassa väitöstilaisuutta yhdessä teologian tohtori Jaakko Ripatin kanssa 2009. Kuva: Mikko Ketola.

Seuraamassa väitöstilaisuutta yhdessä teologian tohtori Jaakko Ripatin kanssa 2009. Kuva: Mikko Ketola.

2017

Herätysliikkeiden merkitys maamme historiassa. – Perusta 47, 20–21.

Luterilainen kirkko nationalismin palveluksessa. – Teologia.fi, teemanumero Koti, uskonto, isänmaa? (30.1.2017) https://teologia.fi/2017/01/luterilainen-kirkko-nationalismin-palveluksessa/ (luettu 1.9.2020)

Neuvostoliiton uskontopolitiikan muutos ja sen heijastuminen Suomeen sodan jälkeisinä vuosina. – TA 122, 387–400.  

[Riemutohtorin] Puhe isäntäväelle. – Teologisen tiedekunnan tohtoripromootio 8.–10.6.2017. Toim. Maarit Elo-Valente. Helsinki: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, 20–21.

Eutanasialain ongelmista ei pidä vaieta. – Kotimaa 18/4.5.2017.

2018

Uskonnonvapauden erityisluonne Itä-Euroopan sosialistisissa maissa. – Filosofina historiassa. Juhlakirja professori Matti Kotirannan täyttäessä 60 vuotta 9. marraskuuta 2018. Toim. Teuvo Laitila & Ilkka Huhta. Studia missiologica et oecumenica Fennica 62. Helsinki: Luther–Agricola-seura, 131–136.

(Arv.) André Swanström, Hakaristin ritarit. Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset. – Vartija 29.12.2018 https://www.vartija-lehti.fi/hakaristin-ritarit-tervetullut-uusi-nakokulma/ (luettu 1.9.2020).

Keskustelua: André Swanström 12.1.2019 https://www.vartija-lehti.fi/vastine-professori-eino-murtorinteelle/ (luettu 1.9.2020).

(Haast.) ”Kärsivä Kristus vaihtui solmuruoskaa heiluttavaksi sankari-Jeesukseksi” – näin körttiläisistä tuli fasisteja 1930-luvulla. – Kirkko ja kaupunki 18.12.2018 (Juhani Huttunen).

2019

Eino Murtorinne & Pekka Visuri, Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Jyväskylä: Docendo Oy. 286 s.

Arv.: Pekka Harttila, Satakunnan Kansa 8.10.2019 https://www.satakunnankansa.fi/a/a472f760-16c7-4b1e-bcda-0e7e44b2e6ca (luettu 1.9.2020); Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat 3.10.2019; Markku Jokipii, Verkkouutiset 8.9.2019 https://www.verkkouutiset.fi/kun-adolf-hitler-ja-josif-stalin-kavivat-kauppaa-suomesta/#ca65c96c (luettu 1.9.2020); Anneli Kajanto, Annelin kirjoissa -blogi 13.12.2019 https://annelinkirjoissa.wordpress.com/tag/eino-murtorinne/ (luettu 1.9.2020); Lasse Kangas, Keskisuomalainen 4.9.2019; Lasse Koskinen, Karjala 17.10.2019; Tarja Lappalainen, Ruotuväki 5.9.2019; Henrik Meinander, Hufvudstadsbladet 9.9.2019 https://www.hbl.fi/artikel/separatkriget-spokar-igen/ (luettu 21.9.2020); Pertti Nyberg, MTV Uutiset 17.12.2019 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kirja-arvio-hitlerin-ja-stalinin-kaupankaynti-suomesta-1939-1940/7663008#gs.ez4838 (luettu 1.9.2020); Helena Pilke, Agricola-verkko 6.9.2019 https://agricolaverkko.fi/review/salaisia-suunnitelmia-talvisodan-alla/ (luettu 1.9.2020); Pekka Tuomikoski, Kaleva 11.11.2019; Seppo Varjus, Ilta-Sanomat 4.9.2019; Jyrki Vesikansa, Iltalehti 7.9.2019 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/37da5382-054c-4b53-9fce-bf1f7d2ab112 (luettu 1.9.2020) & Kanava 48 (2020), 61–62; Esko Vuontisjärvi, Kenttäpostia 5/2019; Jussi Ylimartimo, Kylkirauta 4/2019, 55

Uskonto ja kansallismielinen populismi. – Vartija 132 (27.5.2019) https://www.vartija-lehti.fi/uskonto-ja-kansallismielinen-populismi/ (luettu 1.9.2020).

Savon maakuntahistoriasarjan vaiheita (16.12.2019, alun perin puheenvuoro maakuntahistorian valmistumisjuhlassa Mikkelissä 16.10.2013) http://savonhistoria.edita.fi/eino-murtorinne-savon-maakuntahistoriasarjan-vaiheita/ (luettu 1.9.2020).

Vanhojen oppilaiden kanssa illallisella juuri ennen koronakriisin puhkeamista keväällä 2020. Vieressä dosentti Kimmo Kääriäinen ja teologian tohtori Hanna-Maija Ketola. Kuva Mikko Ketola

Vanhojen oppilaiden kanssa illallisella juuri ennen koronakriisin puhkeamista keväällä 2020. Vieressä dosentti Kimmo Kääriäinen ja teologian tohtori Hanna-Maija Ketola. Kuva Mikko Ketola

2020

Luterilainen kirkko kommunismin ja fasismin puristuksessa. (Esitelmä Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinnon luovutustilaisuudessa Kuopion tuomiokirkossa 8.11.) – Vartija 13.11.2020. https://www.vartija-lehti.fi/luterilainen-kirkko-kommunismin-ja-fasismin-puristuksessa/

Pietismi ajan aallokossa. (Alustus Turun kristillisellä opistolla 8.2.2020 pidetyssä seminaarissa) https://www.h-y.fi/herannaisyys/historiaa/pietismi1930-60.html (luettu 1.9.2020)

Eino Murtorinne & Tiiu Kokkonen, Nekrolog: Prosten Urpo Kokkonen. – Hufvudstadsbladet 22.6.2020.

(Arv.) René Nyberg, Patriarkkoja ja oligarkkeja. – TA 125, 188–189.

(Haast.) ”Suomalaista kristillisyyttä ei ole olemassakaan”. – Teologia.fi 16.3.2020 (Haastattelija Antti Luoma) https://teologia.fi/2020/03/suomalaista-kristillisyytta-ei-ole-olemassakaan/ (luettu 1.9.2020).

(Haast.) ”Totalitaariset järjestelmät sallivat vain itsensä olemassaolon”. – Kotimaa 20.11.2020 (Jussi Rytkönen).

(Haast.) Vallan ja alttarin välissä. Eino Murtorinne aukoi kirkkohistoriaan aivan uusia suuntia jo 1960-luvulla.  Helsingin
Sanomat 23.11.2020. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007632472.html

 

 

Toimituskuntien ja työryhmien jäsenyydet

Savon historian toimituskunnan puheenjohtaja:

Erkki Kinnunen, Vastakohtien aika 1919–1944. Savon historia V. Helsinki: Savon säätiö & Edita. 2013. 772 s.

(Toimituskunnan alkusanat s. [5]–[6]).

 

Täydennyksiä vuoteen 2010 saakka ulottuvaan bibliografiaan

1992

  1. V. Snellman, Samlade arbeten I 1826–1840. [Snellmanin kirjoitusten kommentaareja]. Helsingfors: Statsrådets kansli. 733, 736.
  2. V. Snellman, Samlade arbeten II 1840–1842. [Snellmanin kirjoitusten kommentaareja]. Helsingfors: Statsrådets kansli. 671.

1994

  1. V. Snellman, Samlade arbeten IV 1844–1845. [Snellmanin kirjoitusten kommentaareja]. Helsingfors: Statsrådets kansli. 712–713, 718, 735.

1995

  1. V. Snellman, Samlade arbeten V 1845–1847. [Snellmanin kirjoitusten kommentaareja]. Helsingfors: Statsrådets kansli. (& Henrik Knif) 714, 737, 743.

2009

Schurin väitöskirjan arvioinnista. – Tieteessä tapahtuu 27, nro 4–5, 62–63.

 

Lyhenteet

arv.       arvostelu

haast.   haastattelu

HAik      Historiallinen Aikakauskirja

HS         Helsingin Sanomat

Km         Kotimaa

SKHST  Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia

SKHSV  Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja

SKS        Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

TA           Teologinen Aikakauskirja

 

Artikkelikuva: Mikko Ketola.

 


Hannu Mustakallio. Kuva: Wilma Hurskainen.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on kirkkohistorian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Kuva: Wilma Hurskainen.


© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.