Varsinais-Suomen käräjäoikeus on antanut tänään 4.6.2021 tuomionsa erikoisessa testamenttiriidassa. Kyse on Kasvihuoneilmiö-nimisen sisustusliikkeen edesmenneen yrittäjän Elisa Palosen miljoonatestamentista, jota Palosen kuolinpesä on vaatinut julistettavaksi pätemättömäksi uskonnolliseen hyväksikäyttöön vedoten. Tämänpäiväisessä tuomiossa käräjäoikeus julisti kolmen tuomarin päätöksellä ja yksimielisesti Palosen testamentin pätemättömäksi.
Palonen kuoli marraskuussa 2018. Kaksi päivää ennen kuolemaansa Palonen oli vahvistanut testamentin, jossa Palosen omaisuus on ohjattu käytännössä katsoen kokonaisuudessaan keski-ikäisen varsinaissuomalaisen yrittäjän ja tämän lähipiirin hallintaan. Tässä artikkelissa yrittäjästä käytetään nimeä ”Timo”. [1]
Testamentissa pääperijäksi on kirjattu yleishyödyllinen säätiö, jonka perustajaksi ”Timo” yhdessä läheisensä kanssa on määrätty. Lisäksi ”Timolle” ja tämän lähipiirille maksettiin testamentin perusteella 140 000 euroa käteistä rahaa.
Kuoleman jälkeen Palosen asunnosta löytyi päiväkirjamerkintöjä ja äänitteitä. Äänitteissä ”Timo” antaa ymmärtää kanavoivansa Jumalan sanaa ohjeistuksena Elisa Paloselle. Omaisten mukaan Palonen on ollut ”Timon” johtaman uskonnollisen kultin alistama ja hyväksikäyttämä. Taloudellisen manipulaation lisäksi äänitteissä esiin tulevat käskyt rajoittivat muun muassa Palosen liikkumavapautta, ajankäyttöä ja ihmissuhteita. [Täydennys 14.6.2021: Varsinais-Suomen käräjäoikeus on tuomiossaan 4.6.2021 todennut, ettei esitetyn näytön perusteella ole ilmennyt sellaista sosiaalista eristämistä, joka olisi ollut nimenomaisesti ”Timon” ja tämän lähipiirin toimesta aiheutettua.]
Käräjäoikeus kirjoittaa tuomiossaan 4.6.2021:
”Esitetyn todistelun perusteella asiassa on tullut näytettyä, että Elisa Palonen on kustantanut [Timon ja tämän lähipiirin] elämää ja uskonut profetian siitä, että hänen varansa tulee liittää Jumalana puhuvan [Timon] varallisuuteen. Tämä tukee johtopäätöstä siitä, että Elisa Palonen on ollut [Timon ja tämän lähipiirin] vaikutukselle altis.”
Paloseen kohdistunutta uskonnollista painostusta kuvataan Palosen omaisten puolelta muun muassa näin:
”Välillä Jeesuksena ja välillä Jumalana esiintyen on [Timo] voimakkaasti vedonnut Elisa Palosen yksinäisyyden tunteeseen (murrettaviin Jerikon muureihin). Elisa Palosen yksinäisyyden tunne ja yksinäisyyden pelko ovat selkeästi olleet yksi keino saada hänet alistumaan määräyksiin ja [Timon] totaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Kultissa on selvästi pyritty Elisa Palosen asteittaiseen järjestelmälliseen ”uudelleenkoulutukseen” tai enemminkin aivopesuun. […] Elisa Paloselta on viety oma tahto ja hänet on alistettu erittäin syvällisellä tavalla [Timon ja lähipiirin] totaalisen hyväksikäytön kohteeksi.”[2]
Päiväkirjamerkinnöissä Palonen kirjoittaa sitkeästä painostuksesta, jota vastaan hän ei onnistu suojelemaan itseään: ”Minun on vain kestettävä hajoamatta tuntien, joskus päivien painostus. En voi mitenkään suojautua, vaan on aina annettava, mitä pyydetään”[3]
Päiväkirjamerkintöjen mukaan Palonen on pyrkinyt irtautumaan ”Timon” vaikutusvallasta siinä onnistumatta. Irtautumista on vaikeuttanut Palosen tuntema pelko ja suojattomuuden tunne. Palosen sukulaisten mukaan ”Timo” ja tämän lähipiiri ovat käyttäneet hyväkseen Elisa Palosen ”sieluntoiminnan häiriöitä” ja painostaneet tämän testamenttiin, oman vapaan tahtonsa vastaisesti.
”Timon” ja tämän lähipiirin asianajaja ovat kiistäneet syytteet perusteettomina: ”Mitään kulttia ei ole olemassa, vaan väitetty kultti on [Palosen omaisten] virheellisten kuvitelmien tuote.” Vastaajan mukaan äänitteissä on kyse performanssista, jolla ei ole mitään yhteyttä Palosen testamentin sisältöön.
Käräjäoikeuden tuomioon voi hakea muutosta Turun hovioikeudelta tai ennakkopäätösvalituksella korkeimmalta oikeudelta.
Viitteet
[1] Nimi ”Timo” on poimittu Salon Seudun Sanomista, jossa toimittaja Lasse Kylänpää kirjoitti oikeustapauksesta pe 28.5.2021. Kyseisessä artikkelissa Elisa Palosen nimi on julkaistu lähiomaisten suostumuksella.
[2] Varsinais-Suomen käräjäoikeuden pääkäsittelyn pöytäkirja, Jatkettu valmistelu ja pääkäsittely 13.4.2021, s. 6-7
[3] Elisa Palosen päiväkirjamerkintä, julkaistu Salon Seudun Sanomissa 28.5.2021.
