Ruotsin luterilaisen kirkon pappi Håkan Sandvik.
Ensi sunnuntaina Ruotsin luterilaisen kirkon pappi, Uudestakaarlepyystä kotoisin oleva Håkan Sandvik osallistuu koptien uuden paavin ja patriarkan Tawadros II:n virkaan vihkimiseen Pyhän Markuksen katedraalissa Kairossa. Tawadros on lähes 10 miljoonaa jäsentä käsittävän koptikirkon 118. johtaja.
Ruotsin kirkolla on ollut koptikirkon kanssa yhteistyösopimus 1990-luvulta lähtien. Sopimukseen on kuulunut sekä taloudellinen apu erilaisille Egyptin köyhimpien parissa toteutetuille projekteille että hengellinen yhteys. Sandvik toimi itse muutaman vuoden Ruotsin kirkon edustajana Egyptissä. Ruotsissa hän on toiminut pakolaispappina ja auttanut kristittyjä, jotka ovat joutuneet pakenemaan Egyptistä ja muualta Lähi-idästä.
Vartija sai tilaisuuden haastatella Sandvikia uudesta paavista.
Tunnetko itse uuden paavin? Mitä voit sanoa hänen persoonastaan ja elämänkokemuksestaan?
Asuin Kairossa 2000-luvun puolivälissä ja tapasin silloin Anba (Isä) Tawadrosin useita kertoja. Hän on pitänyt Aleksandrian lounaispuolella lasten ja nuorten keskusta, jossa olen myös käynyt. Tawadros on myös vieraillut Ruotsissa, ja silloin olin yksi hänen oppaistaan.
Anba Tawadros täytti 60 vuotta juuri samana päivänä, kun hänet valittiin paaviksi. Hänellä (kuten kaikilla muillakin koptikirkon munkeilla) on taustallaan akateeminen koulutus farmakologiassa Alexandriassa ja Englannissa. Hän on toiminut erään lääketehtaan johtajana.
Vuonna 1988 hän ryhtyi munkiksi Anba Bishoyn luostarissa. Kun hänet myöhemmin valittiin piispaksi, hän toimi Anba Pachomioksen apulaispiispana.
Koptien uusi paavi ja patriarkka Tawadros II.
Pachomios on edellisen paavin kuoltua toiminut virkaa tekevänä paavina. Tawadrosin hiippakunta on Egyptin suurin ja sisältää Välimeren rannikon Aleksandriasta länteen sekä suuria osia sen eteläpuolisesta aavikosta.
Uusi paavi Tawadros on hiljainen persoona mutta hyvin energinen. Hänen suurin kiinnostuksensa kohdistuu työhön lasten ja nuorten parissa, ja hän on laatinut materiaalia koptien pyhäkouluja varten. Suurin osa koptien lapsista käy niissä. Tawadros haluaa, että kirkko seuraa aikaansa ja että kristillisellä sanomalla on merkitystä lapsille ja nuorille.
Millainen auktoriteetti koptien paavi on Egyptin ja laajemmin Lähi-idän uskonnollisessa kentässä? Kuuntelevatko myös muslimit häntä?
Koptikirkon paavi on Lähi-idän ylivoimaisesti suurimman kirkon johtaja ja sen vuoksi auktoriteetti kaikille kristityille. Lähi-idän kristityt ovat kuitenkin hyvin pieni vähemmistö, joiden vaikutusvalta on vähäinen.
Egyptissä paavia kunnioitetaan suuresti. Paavi Tawadrosin edeltäjä, paavi Shenouda, julistettiin käytännössä pyhimykseksi jo elinaikanaan. Pienelle ja haavoittuvalle vähemmistölle on tärkeää, että sillä on vahva ja kunnioitettu johtaja.
Onko hänellä poliittista vaikutusvaltaa, kuuntelevatko poliittiset päättäjät hänen mielipiteitään?
Paavi Tawadrosin edeltäjä paavi Shenouda III.
Suurin keskustelukysymys paavinvaalin edellä oli se, millä tavalla kristittyjä edustetaan Egyptin viranomaisten suuntaan. Koptikirkossa on vahva maallikkoliike, joka on arvostellut paavia ja piispoja heidän poliittisista kannanotoistaan.
Kirkko antoi viime vuosina Mubarakin hallinnolle vähintään passiivista, jollei aktiivista tukea. Näin tapahtui siitä syystä, että kirkon johto pelkäsi ainoan vaihtoehdon vallanpitäjille olevan Muslimiveljeskunnan. Se oli huoli, joka nyt on toteutunut. Syyrian kristittyjen tilanne näyttää melkein samanlaiselta.
Kirkon maallikoiden mielestä nyt on heidän aikansa, ei kirkon johdon, toimia koptien edusmiehinä Egyptin viranomaisten suuntaan. Paavi Tawadros on antanut tukensa niille, jotka ottivat osaa vallankumoukseen ja sanoo, että kirkon on annettava tilaa heille. Eräässä haastattelussa Tawadros kehotti maallikoita osallistumaan yhteiskunnallisten asioiden hoitoon, jotta kristityt eivät joutuisi eristyksiin.
Tawadros suuntaisi mielellään oman johtajuutensa hengellisiin, ei poliittisiin kysymyksiin. Samaan aikaan hän on kuitenkin koptikirkon johtaja ja hänellä on väistämättä poliittinen rooli Egyptissä.
Onko tällä hetkellä jotakin erityisen polttavaa asiaa, johon paavin täytyy antaa aikaansa?
Uudella paavilla on monia vaikeita haasteita edessään. Ratkaiseva kirkon sisäinen kysymys on tasapainottelu maallikoiden ja piispojen kirkollisen vallan välillä. Egyptin vallankumouksen jälkeen myös tilanne kirkossa on muuttunut: paavin ja piispojen valta ei ole enää yhtä itsestään selvä asia.
Kirkon suurin haaste on sen suhde Muslimiveljeskuntaan, joka nyt hallitsee Egyptiä. Kopteja on aikojen kuluessa syrjitty eri tavoin; heidän on ollut vaikea saada töitä ja koulutusta, heiltä on puuttunut oikeusturva, heitä on kielletty rakentamasta kirkkoja jne.
Vallankumouksen jälkeen hyökkäykset kristittyjä vastaan ovat lisääntyneet ja muuttuneet väkivaltaisemmiksi. Samaan aikaan kuulee yhä useammin ääniä, jotka vaativat, että Egyptiä pitäisi hallita yksinomaan sharian eli muslimien lain mukaan. Pelko kristittyjen keskuudessa kasvaa ja monet, erityisesti hyvin koulutetut, suunnittelevat maastamuuttoa. He eivät usko omaan ja lastensa tulevaisuuteen yhä vahvemmin islamisoituvassa Egyptissä.
Paavilla täytyy olla erittäin hyvät suhteet Muslimiveljeskuntaan, muuten koko kirkon tulevaisuus on uhanalainen. Suhteet eivät kuitenkaan saa olla niin hyvät, ettei hän voi arvostella viranomaisia silloin, kun kopteja vastaan hyökätään tai heitä syrjitään. Silloin hän menettää oman väkensä luottamuksen. Uuden paavin täytyy näin selvitä erittäin vaativasta tasapainottelusta.
Suurten haasteiden edessä paavi Tawadros sanoo: ”Vain Jumalan avulla voin tehdä jotain.”
Kysymykset esitti Mikko Ketola.
