Herodes hallitsi Juudean maakuntaa vuodesta 37 e.Kr. vuoteen 4 e.Kr. Rooman valtakunnan alaisuudessa.
Viimeaikaisissa kaivauksissa on paljastunut lisää verisen tyrannin toteuttamia huomattavia julkisia rakennustöitä kuten päällystettyjä teitä ja maanalaisia vesijohtoja.
Jo ennestään oli tiedossa, että Herodes oli merkittävä uudistaja, joka toteutti rakennushankkeita, linnoitustöitä, vesijohtoverkostoja ja kokonaisia kaupunkeja satamineen.
Kuinka paha Herodes itse asiassa oli?
Herodes I Suuri on yksi ihmiskunnan historian vihatuimmista ja inhotuimmista hahmoista. Hänen huono maineensa johtuu etenkin Matteuksen evankeliumin (Matt. 2) säkeistä:
”Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin, ja he sanoivat: ’Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan’.”
Herodes kutsutti tietäjät luokseen ja lähetti heidät Beetlehemiin. Hän sanoi: ”Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta; ja kun sen löydätte, niin ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan.”
Tietäjät kuitenkin näkivät varoittavan unen eivätkä totelleet hallitsijan käskyä. Samaan aikaan enkeli kehotti Joosefia pakenemaan perheineen Egyptiin.
Raivostunut kuningas ”lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli aikaa tietäjiltä tarkoin tiedustellut.”
Viattomien lasten verilöyly mainitaan ainoastaan Matteuksen evankeliumissa. Muut kanoniset evankelistat vaikenevat siitä.
Tutkijoiden mukaan Beetlehemin lastenmurhalle ei välttämättä löydy historiallisia todisteita. Giotto di Bondonen maalaus aiheesta.
Suurin osa historioitsijoista pitää tapahtuman todenperäisyyttä epävarmana, vaikka se myötäileekin Herodeksen henkilökuvaa.
Sydämetön itsevaltias ei hevin jättänyt näyttämättä kuuluisaa julmuuttaan mitä erilaisimmissa tilanteissa.
Herodeksen vainoharhainen murhanhimo paheni hänen hallintokautensa loppuaikoina, jolloin hän vain neljässä vuodessa murhautti lapsistaan kolme.
Aleksander ja Aristobulos kuristettiin vuonna 7 e.Kr. Pojat olivat syntyneet Herodeksen liitosta Prinsessa Mariammen kanssa, jota tämä oli rakastanut intohimoisesti mutta silti murhauttanut vuonna 28 e.Kr.
Herodes käski tappaa vanhimman poikansa, Antipaterin, jonka oli saanut liitostaan ensimmäisen vaimonsa Doriksen kanssa, vuonna 4 e.Kr. vain viisi päivää ennen omaa kuolemaansa Jerikossa.
Levottomuuden riivaaman kuninkaan uhreiksi joutuivat myös hänen monet muut petoksesta epäillyt sukulaisensa.
Saatuaan tietää Aleksanderin ja Aristobuloksen murhista Rooman keisari Augustus, jolla muutoin oli Herodekseen hyvät välit, kommentoi, että ”oli parempi elää karjuna Herodeksen sikalassa kuin poikana hänen palatsissaan”.
Paha hän kyllä oli, mutta hallitsijana kyvykäs
Rooman valtiaat käyttivät Herodesta epäilemättä valtansa hyödyllisenä välikappaleena, mutta hänen omat hyötypyrkimyksensä myötäilivät roomalaisen politiikan kuvioita. Sen lisäksi häntä sitoi Rooman valistuneeseen keisari Augustukseen ja tämän vaimoon Livia Drusillaan kaksikymmentäviisi vuotta kestänyt vahva ja vilpitön ystävyys.
Herodes ei ollut mikään merkityksetön nukkehallitsija. Siitä ovat jääneet todistamaan lukuisat julkiset rakennushankkeet, joita hän toteutti kaikkialla valtakunnassaan. Hän valikoi henkilökohtaisesti kauneimmat paikat ja seurasi asiantuntevasti rakennustöiden arkkitehtuurista suunnittelua ja toteutusta. Hän valitsi itse myös materiaaleja ja päätti niiden käytöstä.
Herodeksen valtakaudella Juudeassa vallitsi pysyvä rauha, vaikka maa laajeni Egyptin Kleopatralta anastettujen alueiden lisäksi muillakin maa-alueilla.
Mahtavan Herodeksen viimeinen suuri luomus olivat hänen omat hautajaisensa, jotka hän suunnitteli ennen kuolemaansa viimeistä piirtoa myöten.
Jalokivin koristeltua kultaista arkkua seurasi neljänkymmenen kilometrin matkan Jerikon talvipalatsista Herodionin kukkulalle hautakulkue, johon kuului täyteen taisteluvarustukseen sonnustautunut sotaväki ja viisisataa orjaa.
Hautajaisseremoniaan osallistuivat luonnollisesti myös kuninkaan hengissä selvinneet vaimot – seitsemän kymmenestä – sekä suuri määrä lapsia ja lapsenlapsia.
Legendan mukaan Herodes oli kuitenkin selvillä, että harva olisi häntä vilpittömästi surrut, ja antoi ennen kuolemaansa vangita juutalaisten johtomiehiä. Miehet tuli tappaa heti hänen kuolemansa jälkeen maansurun aikaansaamiseksi. Se oli kyvykkään mutta sydämettömän hallitsijan viimeinen julma lahja maailmalle.
Taru Nyström
Jerusalemin Israel Museumissa on Juudean kuninkaasta Herodeksesta kertova näyttely Herod the Great: The King’s Final Journey auki 4. tammikuuta 2014 asti. Etusivun kuva on poimittu näyttelyä mainostavalta videolta.
