Uskova kristitty: Kristinuskolta putoaa pohja, jos se latistetaan myytiksi.
Folkloristi: Se, että myönnetään kristinuskon, kaikkien uskontojen lailla, pohjaavan myyttiselle ajattelulle ja tuottavan myyttikertomuksia, ei merkitse sen latistamista eikä pudota sen pohjaa. Eikä estä kenenkään uskoa. Myytteihin voi uskoa tai olla uskomatta. – Primitiivisessä kulttuurissa ihminen kuulee ensimmäisen kerran elämässään ukkosen jyrisevän ja pelästyy. Hän olettaa sen vihaiseksi hengeksi, jota yrittää lepyttää. Ennen pitkää alkaa syntyä loitsuja ja rukouksia Ukkosen jumalalle. Ukko- tai Thor- tai muunnimiselle. Näin syntyvät uskomukset ja uskonnot.
Uskova kristitty (teologian professorille): Uskotko Suomen olleen joskus osa Ruotsia?
Professori: Ei se ole uskon asia; minä tiedän sen. Se on historiallisesti totta.
Uskova kristitty: Niin on Jeesuksen ylösnousemuskin!
Teologian professori: Jos Kristuksen ylösnousemus on historiallinen tosiasia, mihin uskoa tarvitaan? Historialliset faktat tiedetään. Ja ne voidaan todistaa oikeiksi tai vääriksi. Kristuksen ylösnousemusta ei voida. Eikä hänen neitseellistä syntymistään. Eikä tarvitsekaan. Ne elävät kertomusperinteenä, johon monet uskovat.
Folkloristi: Myytti on vaikea sana, jota jotkut karttavat. Olen tavannut kreikkalaisen ateistin, joka esitelmässään puhui antiikin kreikkalaisista, siis pakanallisista myyteistä, mutta juutalais-kristillisiä myyttejä hän kutsui legendoiksi. Niin syvälle on iskostunut etnosentrinen ajatus, että myyttejä ja myyttikertomuksia ei ole kristillisessä kulttuurissa.
Pappi ei tähän keskusteluun ennättänyt; vissiin hallintohommia.
Katso myös: Esko Karppanen, Hui! Ei kai tämä vain ole myytti!? Vartija 21.2.2022.
Esko Miettinen, Kristinusko mytologiana. Vartija 17.2.2022.
Esko Karppanen, Tuonelan matkaoppaita. Vartija 30.1.2022.
Artikkelikuvassa Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Wingen maalaus vuodelta 1872. Wikipedia.
